Globaali kansalaiskeskustelu herää

Ilmaston lämpenemisestä ja kansalaisten osallistumisesta julkiseen päätöksentekoon puhutaan nyt ympäri maailmaa. Toisaalla tehdään laskelmia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta; toisaalla kehitetään menetelmiä hallinnon avoimuuden lisäämiseksi. Joskus nämä kaksi toimintoa kohtaavat: valmisteilla olevassa valtioneuvoston ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevassa tulevaisuusselonteossa tavoitellaan "edelläkävijyyttä osallistumisessa".

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joten siihen tarvitaan myös globaaleja ratkaisuja. Keskeinen kansakuntien välinen neuvottelufoorumi on YK:n ilmastonmuutoskonferenssi, joka kokoontuu seuraavan kerran Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa. Neuvotteluihin osallistuu ministereitä ja viranomaisia 189 maasta.

Globaalissa päätöksenteossa tarvitaan kuitenkin myös kansalaisten osallistumista. Tätä mieltä on muun muassa Avaaz.org-niminen globaali verkkoliike, jonka jäseniksi on kirjautunut jo yli 3,2 miljoonaa ihmistä. Liike pyrkii saamaan ympäristöön ja ihmisarvoon liittyvät kysymykset virallisen päätöksenteon esityslistalle.

Globaalin kansalaismielipiteen merkitys nähtiin esimerkiksi, kun Avaaz.org vaikutti "mainoksellaan" ja 90000 jäsenensä vetoomuksella Japanin ilmastopolitiikkaan ja maan vuoden 2020 päästökiintiöiden määrittelyyn.

Spontaanit kansalaisliikkeet nostavat usein esille tärkeitä mutta päätöksenteossa laiminlyötyjä ongelmia. Järjestöt tuottavat tehokkaasti ja ajantasaisesti tietoa ongelmista, joita myös hallinto on ratkomassa.

Päätöksenteosta on tullut entistä monimutkaisempaa, koska tiedon ja asiantuntijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Viranomaisten on siksi lähes mahdotonta löytää kestäviä ratkaisuja pelkän sisäisen selvitystyön pohjalta.

Tarvitaan vuorovaikutteista päätöksentekoa, jossa tiedostetaan vaihtoehtoiset näkökulmat ratkaistaviin ongelmiin. Valitut tavoitteet ja toimenpiteet on perusteltava ja arvioitava julkisesti, ja niitä on voitava tarvittaessa tarkistaa.

Vuorovaikutteisuutta voidaan lisätä hallinnon itsensä tai tutkimuslaitosten järjestämillä osallistumishankkeilla. Erilaiset kansalaisista ja sidosryhmistä kootut raadit ja paneelit auttavat ennakoimaan julkisten päätösten ongelmia ja etsimään niihin ratkaisuja. Parhaimmillaan tämä voi johtaa paremmin informoituun, sosiaalisesti hyväksyttävämpään ja demokraattisempaan päätöksentekoon.

Kansalaisten osallistuminen aletaan ehkä pikku hiljaa ottaa vakavasti myös globaalilla tasolla. Esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokonferenssia varten on käynnistetty hanke, jolla pyritään järjestämään "globaali kansalaiskeskustelu" ilmastonmuutospolitiikasta. World Wide Views on Global Warming (WWViews)-hankkeen panivat alulle Tanskan Kulttuuri-instituutti ja sikäläinen teknologian arviointi-instituutti Teknologirådet.

Hanke tarjoaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa ilmastoneuvottelujen keskeisiin ratkaisuihin. Sen yhteydessä järjestetään noin sadan hengen kansalaispaneeleja mahdollisimman monessa maassa ja maanosassa. Paneelit keskustelevat samoista ilmastonmuutoskysymyksistä ja ehdottavat toimia, joihin niiden mielestä tulisi ensi sijassa ryhtyä.

Paneelit järjestetään pari kuukautta ennen Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssia, ja tulokset vertailuineen julkaistaan heti hankkeen kotisivuilla (www.wwviews.net).

Globaalin osallistumishankkeen kehittäminen on haastava, monimutkainen ja riskialtis tehtävä. Miten saadaan mahdollisimman moni maa sitoutumaan hankkeeseen? Miten varmistetaan, että mukana olevat organisaatiot ovat puolueettomia ja kykenevät pätevästi analysoimaan ja raportoimaan kansalaiskeskustelut englanniksi? Onnistummeko kehittämään tietojärjestelmän, jolla tulokset saadaan nopeasti kaikkien tietoon?

On olemassa vaara, ettei hankkeella pystytä vaikuttamaan ilmastonmuutosneuvotteluihin, vaan siitä tulee kallis sosiaalinen koe, joka vie kiinnostuksen kehittää globaaleja päätöksenteon välineitä.

Epävarmuuksista huolimatta kaikki kutsutut ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Koko maapallolle tärkeästä aiheesta on kuultava ihmisiä ympäri maailmaa.

Kirjoittajat ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijoita, jotka ovat mukana suunnittelemassa WWViews-hankkeen toteuttamista.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi