Huokeita vuokra-asuntoja tarvitaan kipeästi

Hallitus aikoo vauhdittaa uusien vuokra-asuntojen rakentamista kasvattamalla korkotukea. Tavoitteena on vuokra-asumisen halpeneminen, jotteivät kansalaisten asumiskustannukset karkaisi käsistä. Suomeen tarvitaan kipeästi uusia ja ennen kaikkea kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) lupaa lisätuen pienentävän uusien vuokra-asuntojen vuokria jopa 3–4 euroa neliömetriltä. Alennus olisi tuntuva, sillä sen ansiosta uuden yksiön voisi vuokrata parin vuoden päästä 120–160 euroa halvemmalla kuin nyt. Kaksion vuokra halpenisi 180–240 euroa kuukaudessa.

Hallitusohjelmaan kirjattu lisätuki ohjataan 3 000–4 000 uuden vuokra-asunnon rakentamiseen vuosittain neljän vuoden ajan. Yhteensä tuki on 32 miljoonaa euroa.

Vuokra-asuntoihin kohdistettu lisätuki on tarpeen, koska asuminen on kallistunut roimasti ja vuokra-asunnoista ylipäätään on huutava pula, kohtuuhintaisista puhumattakaan. Pahin tilanne on Helsingin seudulla, jonne hallitus harkitsee myös käynnistysavustuksen maksamista jokaiselle vuokra-asunnolle. Tuen avulla vuokria voitaisiin halventaa.

Korkotuki koskisi vain uusia vuokra-asuntoja, sillä sen ulottaminen jo rakennettuihin taloihin olisi niin kallista, ettei valtiolla ole siihen nykyisessä taloustilanteessa varaa. Tämä saattaa eriarvoiseen asemaan uusissa ja vanhoissa vuokra-asunnoissa asuvat, mutta jostakin uudistus pitää aloittaa.

Yksityisiä vuokra-asuntoja hallinnoivan Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ehätti heti tuoreeltaan leimaamaan asuntoministeri Kiurun lupauksen vuokrien halpenemisesta epäluotettavaksi.

Metsolan laskelmien mukaan lisätukea tarvittaisiin 32 miljoonan sijasta miljardi euroa vuodessa, jotta vuokrat halpenisivat 3–4 euroa neliöltä. Epäoikeudenmukaista taas on tuen antaminen vain uusille vuokra-asunnoille. Kaiken kaikkiaan tukea tulisi Metsolan mielestä kohdentaa nykyistä tarkemmin ja lisätä vain todellisessa tarpeessa oleville vuokralaisille – ja tietenkin myös vapaarahoitteisessa asunnossa asuville.

Valtion antama apu on kuitenkin vuokra-asuntomarkkinoille välttämätöntä, sillä muuten vuokra-asuntopula räjähtäisi käsiin. Vapailla markkinoilla vuokrat ovat jo niin korkeat, että monen palkansaajan tulot eivät niihin riitä. Sen sijaan tuetuista asunnoista on valtava pula. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on ollut viime vuodet niin vilkasta, että rakennusliikkeet eivät ole tehneet edes tarjouksia vuokratalojen rakentamisesta.

Kunnat ovat pulassa, kun halvat vuokra-asunnot eivät kelpaa kenenkään urakoitaviksi. Kaupunkien ja valtion asuntoalan ammattilaiset pelkäävät, että tänä vuonna aloitetaan vain jokunen sata vuokra-asuntojen rakennushanketta. Se olisi historiallisen vähän.

Suomessa on 800 000 vuokra-asuntoa, joista puolet on valtion tukemia. Tarvetta olisi tuhansille uusille asunnoille, ja tukeakin olisi tarjolla. Esimerkiksi Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara on myöntänyt tänä vuonna vain 90 vuokra-asunnolle niin sanotun pitkän korkotuen rahoituksen. Rahaa olisi kuitenkin 2 000 asunnolle. Tällaisissa asunnoissa vuokrat pysyvät kurissa, koska valtio sallii niistä vain pienen tuoton.

Rakennuttajia valtion rahoitusmalli ei kiinnosta, koska nykyisin käytettävässä mallissa vuokratalon omistajan on pidettävä talo vuokrakäytössä 40 vuotta. Vuokriakin säädellään yhtä kauan.

Rahoitusmalli kaipaakin remonttia, sillä näin tiukasti säädelty tuotanto alkaa olla aikansa elänyt järjestelmä. Vuokra-asuntojen omistajat VVO ja Sato ovat ehdottaneet pitkään, että rajoitusaika puolitettaisiin 20 vuoteen.

Valtion tarjoama lisätuki on joka tapauksessa tarpeellinen kädenojennus, jonka seurauksena vuokra-asuntojen rakentaminen tulee toivottavasti nykyistä houkuttelevammaksi.

Kaupunkien on syytä tarttua täkyyn. Toivottavaa olisi, että myös asuntosijoitusyhtiöt VVO ja Sato lähtevät mukaan.

On enemmän kuin tarpeen varmistaa, että vuokrat pysyvät tasolla, jonka vuokralaiset pystyvät maksamaan. Jos valtion tukemien asuntojen vuokrat halpenevat, se saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa hitusen myös markkinavuokriin.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi