Husin yksityissairaala on puolustustaistelua

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus pohtii yksityissairaalan perustamista kuntayhtymän omistamien, osin yliopistollisten sairaaloiden sisään.

Husin johto perustelee hanketta terveydenhuollon markkinoiden muutoksella. Yksityisten ihmisten itse maksama, vakuutusyhtiöiden korvaama ja työnantajien rahoittama hoito yleistyy. Se lisää yksityisten lääkäripalveluiden ja yksityissairaaloiden kysyntää ja vahvistaa niitä. Sen seurauksena kasvaa uhka, että vahvistuvat yksityiset sairaalat pystyvät vetämään julkisesta terveydenhuollosta parhaat lääkärit kokonaan yksityiselle puolelle, koska yksityisissä sairaaloissa ansaitsee paremmin eikä työvelvollisuuksiin sisälly esimerkiksi raskasta päivystysvelvollisuutta.

Husin johdon ajatus omasta julkisen sairaalan sisällä toimivasta yksityissairaalasta perustuu siihen, että kun nykyisessä järjestelmässä yksityissairaaloiden houkutus ja voima joka tapauksessa kasvavat, paras tapa vastata haasteeseen on perustaa oma korkeatasoinen yksityissairaala julkisen sairaalan sisään.

Husin johdon näkemyksen mukaan yksityissairaalan voitoilla vahvistettaisiin sairaanhoitopiirin taloutta, mutta eniten Husin johto painottaa sitä, että näin estettäisiin osaavimpien lääkäreiden ja hoitajien pako julkiselta puolelta kokonaan yksityiselle puolelle. Yksityissairaalan avulla omat osaajat voitaisiin pitää julkisen terveydenhuollon palveluksessa samalla kun heille annettaisiin mahdollisuus ansaita lisätuloja tekemällä töitä Husin sisällä toimivalle yksityissairaalalle.

Ajatuksena on, että näin myös Husin sairaaloiden kalliit laitteet ja tilat saataisiin tehokkaampaan käyttöön kuin nykyään. Husin yksityissairaalassa tehtäisiin leikkaukset silloin, kun julkisen puolen leikkaukset loppuvat, kuten iltaisin ja viikonloppuisin.

Husin johdon analyysi terveydenhoidon muutoksesta ja terveydenhuollon eriarvoistumisesta on epäilemättä oikea. Suomessakin on syntynyt kahden kerroksen terveydenhoitomarkkinat, ja tämä kehitys tuntuu vain kiihtyvän. Tätä kehitystä vahvistaa osaltaan myös tällä vaalikaudella luotu palvelusetelijärjestelmä, jonka perusajatuksia ovat ihmisten valinnanvapauden lisääminen ja halu vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityisten palvelutarjoajien asemaa.

Husin johdon ehdotus nostaa esiin kriittisiä kysymyksiä. Julkisesti rahoitettu ja kaikille kansalaisille avoin perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen lupaus. Lähtökohta on se, että ihminen hoidetaan hänen tarpeidensa mukaan – ei sen mukaan, mikä on hänen varallisuutensa tai työpaikkansa tai missä hän asuu. Tämä hoitovelvoite on ollut suomalaisen lääkärietiikan peruskivi.

Jos samassa sairaalassa toimisivat rinnakkain julkinen ja yksityinen sairaala, missä kulkisi julkisen ja yksityisen raja? Vääristäisikö julkisin varoin toimivan suursairaalan tulo markkinoille alan kilpailua? Suhtautuisivatko rajan molemmilla puolilla työskentelevät lääkärit ja hoitajat edelleen samalla vakavuudella ja huolella julkisen puolen potilaan ja moninkertaisesti maksavan yksityispotilaan hoitoon? Miten Husin tilat riittäisivät kahteen sairaalaan, kun jo nyt potilaita makuutetaan joskus käytävillä? Ja miten Husin sisäinen työmoraali kestäisi sen, että jotkut saisivat moninkertaiset tulot niihin lääkäreihin ja hoitajiin verrattuna, joille ei olisi kysyntää yksityissairaalassa?

Husin yksityissairaalahanke ei ole Suomessa ainoa laatuaan. Julkisesti rahoitetut terveydenhuollon yksiköt myyvät jo eri puolilla Suomea palveluita, kuten työterveyshuoltoa tai sairaalapaikkoja, yksityisille asiakkaille. Husin johdon esitystä voi perustella puolustustaisteluna jo käynnissä olevassa kilpailussa voimavaroista.

Husin esitys haastaa myös kysymään, mihin suomalainen terveydenhuolto on menossa. On pidettävä huoli siitä, että hyvinvointilupaus pitää: että kaikille taataan yhtäläinen oikeus perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus ja yksityisten palveluiden lisääntyminen voivat vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmää kokonaisuutena. Mutta ellemme pidä varaamme, voi käydä niinkin, että luisumme tilanteeseen, jossa ihmisen saaman hoidon tason määrittääkin se, kuka laskun maksaa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi