Ilmastokokouksella on liikevoimaa

Yhdistyneiden kansakuntien järjestämä Kööpenhaminan ilmastokokous on tärkeä riippumatta siitä, saadaanko siellä aikaan sitovia päätöksiä vai pelkästään poliittinen sopimus. YK:n mammuttikokouksia on usein arvosteltu, mutta Kööpenhamina on toista maata useasta eri syystä. Tärkein on se, että ilmastonsuojelun välttämättömyys on ymmärretty kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta pientä mutta äänekästä toisinajattelijoiden joukkoa.

Kokous tarjoaa oivan tilaisuuden nostaa muutoksen tarve esille yhä näkyvämmin ja sitouttaa kaikki toimimaan. Keskeinen taustavoima on se, että kansalaismielipide on noussut vaatimaan muutoksia. Ilmastonsuojelu on sen kautta saanut taakseen vahvan liikevoiman, joka Kööpenhaminassa voidaan muuttaa inspiroimaan kaikkia ihmisiä, liike-elämää ja maiden hallituksia.

Kokouksella on poikkeuksellinen merkitys etenkin EU:lle ja sen jäsenmaille, koska ne tarvitsevat uutta potkua talouteensa. EU on jo vuosia toiminut ilmastonsuojelun vaatijoiden veturina. Edistys tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta vastaisuudessa tarvitaan tarkkaa peliä, sillä samaan aikaan on pidettävä huolta omasta kilpailukyvystä. Myös EU:ssa on ratkaistava, kuinka energiavallankumouksella luodaan uusi kestävä pohja taloudelle ja hyvinvoinnille.

Suurimmat saastuttajat, Yhdysvallat ja Kiina, on saatava tosissaan mukaan talkoisiin, muuten EU-maiden harteille lankeaa suuri taakka. Näitä mahtivaltioita ei kuitenkaan kukaan voi pakottaa ruotuun. Edistystä voidaan saavuttaa vain luomalla kärsivällisesti kansainvälistä painetta kokousten ja muiden diplomatian keinojen avulla. Optimistin on helppo havaita, että jopa tiukasti valvotussa yhden puolueen diktatuurissa Kiinassa on orastavia merkkejä kansalaismielipiteen paineesta. Yhdysvallat on Barack Obaman kaudella tarttunut ongelmiin aivan eri otteella kuin aiemmat hallitukset.

EU-maiden on ratkaistava edessä olevat haasteet, mikäli ne aikovat pärjätä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Vuosia on tuhlattu EU:n rakenteiden korjailuun – vaihtelevalla menestyksellä –, mutta nyt on päästävä eteenpäin tositoimissa. Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila luetteli niitä viime viikolla pidetyssä Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijaseminaarissa. Ollila toimii myös EU:n tulevaisuustyöryhmän, "viisaiden miesten ja naisten ryhmän", varapuheenjohtajana.

Ollilan mukaan EU:n yhdentymisen kulmakiveä ja suurta saavutusta sisämarkkinoita on vahvistettava ja palvelujen tuottamista, uusien digitaalisten menetelmien käyttöönottoa, energiayhteistyötä ja koulutusta tehostettava, jotta bruttokansantuote saadaan taas kasvuun.

Erityisen tärkeänä Ollila piti investointeja inhimilliseen pääomaan sekä koulutuksen ja taitojen tehostamista. Siinä emme ole Yhdysvaltain tasolla. Eteenpäin on yritettävä Aalto-yliopiston perustamisen tapaisilla uusilla keinoilla. Lisäksi tarvitaan työvoiman tuottavuuden nousua, työssä olevien osuuden nostamista ja ulkomaankaupan ehtojen parantamista. Viimeksi mainitussa on energiapolitiikka keskeisessä asemassa. EU on liian riippuvainen energian tuonnista epätasapainossa olevista maista.

Yksi

keino on uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen. EU on kehitystyössä pitkällä, mutta koko energiapolitiikassa on säilytettävä tasapaino. Siihen tarvitaan uusiutuvien energiamuotojen järkevän käytön lisäksi monipuolista valikkoa, johon kuuluvat säästäminen, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä ydinvoima. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja laitteiden valmistus tarjoavat paljon mahdollisuuksia eturintamassa kulkijalle, koska markkinat kasvavat huimasti.

Yhdysvaltojen elinkeinoelämän piirissä on jo selvästi havahduttu niihin jättiläismäisiin mahdollisuuksiin, joita uusiutuvan energian kehittäminen ja tuottaminen tarjoavat. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi äskettäin muutoksen liikevoimaa orjuuden vastustamisen tapaisen paineeseen, jonka voima oli voittamaton. Talouselämässä tämä merkitsee, että nopeat voittavat ja menneisyyteen tarrautujat taantuvat, koska eivät lue ajan merkkejä oikein. Tästä on esimerkkejä kaikkialla maailmassa.

Meillä ja muualla on myötätuulessa ajatus, että uusiutuvia energiamuotoja tulee tukea, koska niiden tuottama energia ei pysty ainakaan aluksi kilpailemaan tuotantokustannuksissa fossiilisten polttoaineiden ja muiden energiamuotojen kanssa. Asia on mitä ajankohtaisin myös Suomessa, sillä asiasta on määrä päättää ensi vuonna. Maamme käyttää paljon energiaa jo maantieteellisen sijaintinsa takia. Siksi meillä tarvitaan paljon viisautta uusiutuvia energiamuotoja kehitettäessä. Esimerkiksi syöttötariffijärjestelmä, jolla taataan tietty hintataso uusiutuvalle energialla, on rakennettava huolellisesti. Siitä voi helposti kehittyä loputon ja kallis tukiaisautomaatti, jolloin myös kansalaiset kääntyvät sitä vastaan. Näin käy esimerkiksi silloin, jos uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu energia on paljon kalliimpaa kuin vanhoilla menetelmillä tuotettu. Sitä ei kansantalouskaan ajan oloon kestä.

Viisaiden päätösten tekoa vaikeuttavat monenlaiset ongelmat. Yksi on riippumattomien asiantuntijoiden vähyys; julkisuuden varastavat helpoimmin aktiiviset yhden asian liikkeet.

Uusiutuvan energian kehittämisessä liikkuvat niin suuret rahat, että päättäjien ympärillä surisee lobbareita kuin kärpäsiä. Lisäksi päätöksiin liittyy muita intohimoja ja paineita, kuten aluepolitiikka ja muut sisäpoliittiset tekijät. Toisaalta suuret rahat tarjoavat parhaiten onnistuville uusien nokioiden tapaisia mahdollisuuksia.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi