Julkaistu: 26.3.2009 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista on parin viime vuoden aikana saatu hälyttäviä tutkimustuloksia. Niiden perusteella voidaan todeta, että nykyisessä laajuudessaan ilmastonmuutos on jopa uhka ihmiskunnan olemassaololle.
Parituhatta tutkijaa kokoontui 10.-12. maaliskuuta Kööpenhaminaan päivittämään uusinta tietämystä ilmastonmuutoksesta. Uusia tutkimustuloksia hyödynnetään joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävissä ilmastoneuvotteluissa.
Maailman tiedeyhteisö on koonnut tietämyksen ilmastonmuutoksesta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportteihin. Neljäs raportti ilmestyi vuonna 2007, mutta sen sisältämät tutkimustulokset ovat vähintään kolme vuotta vanhoja.
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet viimeisten kahdeksan vuoden aikana rajummin kuin ennen osattiin ennustaa.
Vuoden 2007 IPCC-raportin pahin ilmastoskenaario perustui olettamukseen, että päästöt kasvaisivat 2,4 prosenttia vuodessa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana päästöjen on kuitenkin todettu kasvaneen 3,3 prosenttia vuodessa eli 40 prosenttia enemmän kuin aiemmassa pahimmassa skenaariossa oletettiin.
Tilanteen pahentuminen johtuu hiilivoiman käytön lisääntymisestä erityisesti Aasian suurissa talousmahdeissa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, ilmastonmuutos etenee entistä nopeammin. Vuosisadan loppuun mennessä ilmaston tila voi olla jopa ihmiskunnan elinmahdollisuuksien kannalta kriittinen.
Jäätiköiden ja merijään sulamisvauhti on kiihtynyt. Grönlannin jäätikkö sulaa entistä nopeammin, ja Etelämantereen länsiosasta lohkeaa jäätä mereen aiempaa enemmän. Grönlannissa on myös olemassa riski meriveden tunkeutumisesta jäätikön alle, jolloin sulaminen nopeutuisi huomattavasti.
Arktisen merialueen jääpeite on ollut ennätyksellisen pieni kahtena viime vuonna, ja monivuotisen merijään määrä on kutistunut nopeammin kuin koskaan. Osasyynä tähän on meriveden lämpeneminen ja jään kulkeutuminen kohti lämpimiä merialueita.
Vuoristojäätiköt sulavat yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tämä uhkaa tulevaisuudessa maataloustuotantoa, teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä ihmisten makean veden saantia useiden isojen jokien vaikutuspiirissä kaikilla mantereilla. Jäätiköiden kutistuttua makeaa vettä ei sula entisiä määriä jokiin.
Viime vuosikymmeninä valtamerien pinta on kohonnut keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Vuosina 1993-2008 kohoamisnopeus on ollut 3,2 millimetriä vuodessa.
Uusimpien tutkimustulosten pohjalta meriveden pinnan kohoamisarviot joudutaan päivittämään ylöspäin.
Arvovaltaisissa tiedelehdissä julkaistujen tutkimustulosten mukaan on mahdollista, että meriveden pinta nousisi vuoteen 2100 mennessä 75-190 senttimetriä; vuoteen 2200 mennessä nousu olisi 150-350 ja vuoteen 2300 mennessä 250-510 senttimetriä. Nousu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maapallolla.
Rannikkotulvia esiintyy jo nyt entistä useammin. Aiemmin viiden vuoden välein havaittu tulva esiintyy nyt joka toinen vuosi. Kerran vuosisadassa sattunut tulva alkaa esiintyä useita kertoja vuodessa siinä vaiheessa, kun merivesi muutaman vuosikymmenen päästä on noussut puoli metriä.
Ruotsalainen fyysikko Svante Arrhenius esitti jo vuonna 1898 teorian, jonka mukaan ilmakehän käyttäytyminen muuttuu kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvettua.
Viime aikoina on tutkittu ilmakehän hakeutumista uusiin tasapainotiloihin kemiallisen koostumuksen muuttuessa. Matalapaineiden reittien tai maapallon matala- ja korkeapainevaihtelun muutokset vaikuttavat laajojen alueiden ilmastoon.
Esimerkiksi Euroopan viime vuosien poikkeuksellisen leudot talvet ovat pääosin johtuneet matalapaineiden reittien muutoksista. Tällaiset muutokset on syytä huomioida esimerkiksi arvioitaessa yksittäisen maan ilmastonmuutosta.
Uusimpien tutkimustulosten mukaan Amazonin alueen ilmaston on laskettu muuttuvan nykyisen ekosysteemin kannalta epäsuotuisaksi. Amazonin nykyisistä sademetsistä menetetään 70 prosenttia vuoteen 2080 mennessä. Vastaavasti Saharan sademäärien on laskettu kasvavan, joten pitkällä aikavälillä aluetta voidaan mahdollisesti metsittää.
Tiedeyhteisön uudet arviot koskevat tilannetta, jossa kasvihuonepäästöjä ei kyetä rajoittamaan ja vielä hyödyntämättömät fossiiliset polttoaineet käytetään. Jo viiden asteen lämpenemisvauhti tällä vuosisadalla johtaisi eräiden arvioiden mukaan siihen, että maapallolla voisi tulevilla vuosisadoilla elää vain miljardi ihmistä. Maapallon väkimäärän on ennakoitu nousevan yhdeksään miljardiin vuonna 2050.
Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen jatkuessa nykyisellään maapallon nykyiset tiheimmin asutut alueet uhkaavat muuttua asumiskelvottomiksi. Jos ilmasto lämpenee kymmenellä asteella, ihmiselämä olisi mahdollista vain korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa. Seurauksena olisi nälkää, kansainvaelluksia ja sotia - puhumattakaan siitä, mitä nykyiselle talousjärjestykselle tapahtuisi.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on edettävä huolimatta heikoista talousnäkymistä. Vähemmän fossiilisia polttoaineita kuluttavan teknologian kehittäminen ja käyttöönotto antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi Suomelle.
Planeettamme olojen säilyttäminen on nyt meidän käsissämme. Nykyistä elämänmuotoa uhkaava katastrofi voidaan välttää kohtuullisilla taloudellisilla panostuksilla.
petteri.taalas@fmi.fi
Kirjoittaja on Ilmatieteen
laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi