Irak saa hitaasti takaisin itsemääräämisoikeuttaan

Yhdysvaltain irrottautuminen presidentti George W. Bushin kuusi vuotta sitten aloittamasta Irakin sodasta on edennyt hitaasti mutta toistaiseksi ilman vakavia takaiskuja. Irak on saanut takaisin yhä suuremman osan suvereeniuttaan, mutta pinnan alla velloo vielä epävarmuutta ja uhkia.

Kesäkuun lopussa amerikkalaiset taistelujoukot vetäytyivät Irakin kaupungeista, kuten Bushin ja Irakin johdon turvallisuussopimuksessa viime vuonna päätettiin. Vetäytyminen ei ainakaan vielä ole lisännyt väkivallan määrää yksittäisistä verisistä välikohtauksista huolimatta.

Vaikka Yhdysvallat luovuttaa Irakille yhä enemmän vastuuta sotilaallisesta turvallisuudesta, poliittinen köydenveto maan tulevaisuuden suunnasta jatkuu kiivaana. Presidentti Barack Obama on tyytymätön Irakin johtajien kuppikuntaisuuteen, joka jarruttaa vakauden perustaksi tarvittavan kansallisen sovun syntymistä. Irakin pääministeri Nuri al-Maliki ja muut irakilaisjohtajat torjuvat amerikkalaisten yrityksiä vaikuttaa tilanteeseen. He vetoavat itsemääräämisoikeuteen, jota he tulkitsevat kukin oman leirinsä näkökulmasta.

Irakin shiiojen, sunnien ja kurdien keskinäinen epäluulo ei ole viime vuosina lientynyt samaa tahtia kuin katujen väkivalta. Levottominta on nykyään Pohjois-Irakissa, jossa kurdien ja arabien edut menevät ristiin ja jossa myös hallitusta vastustavien sunnien kapina on voimissaan.

Viime kuussa kurdit näyttivät pitkää nenää YK:n ja Yhdysvaltain ehdotuksille ratkaista aluekiistat neuvotteluteitse. Kurdiparlamentti hyväksyi yllättäen uuden paikallisen perustuslakiluonnoksen, joka määrittelisi kurdialueen rajat ja öljy- ja kaasuesiintymien hallinnan yksipuolisesti, muita irakilaisia kuulematta. Lakiluonnos myös keskittäisi arveluttavan paljon valtaa itsehallinnollisen kurdialueen presidentille.

Kun kurdialueella pidetään ensi viikolla vaalit ja ilmapiiri on muutenkin kireä, Malikin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyllyttänyt täksi kesäksi suunnitellun tärkeän valtakunnallisen mielialamittauksen.

Irakin ja Yhdysvaltain viime syksyn turvallisuussopimus oli alkujaan määrä alistaa kuluvan kuun loppuun mennessä Irakissa kansanäänestykseen. Jos kansa hylkäisi sopimuksen, Yhdysvallat joutuisi vetämään joukkonsa maasta jo vuoden sisällä eikä vasta vuoden 2011 loppuun mennessä, kuten sopimus määrää.

Irak sanoo nyt järjestävänsä kansanäänestyksen vasta tammikuun parlamenttivaalien yhteydessä. Lykkäys on epäilemättä melkoinen huojennus Yhdysvalloille.

Obama lupasi vaalikampanjassaan lopettaa Irakin sodan Yhdysvaltain osalta 16 kuukaudessa. Kun hän ensi tammikuussa on ollut virassa vuoden, amerikkalaisjoukkoja on Irakissa vaalien vuoksi todennäköisesti edelleen pitkälle yli 100 000 eli vain muutamia kymmeniätuhansia vähemmän kuin Obaman astuessa virkaan. Vetäytymislupauksen toteutumisen hitaus tuskin silti enää kohahduttaa taloushuoliinsa keskittyneitä amerikkalaisia äänestäjiä.

Yhdysvaltain joukkojen varsinainen taistelutehtävä Irakissa päättyy Obaman mukaan ensi vuoden elokuun lopussa. Senkin jälkeen maahan jää koulutus- ja suojelutehtävien nimikkeellä 35 000–50 000 amerikkalaissotilasta.

Ja kun lopullisen vetäytymisen määräaika koittaa vuoden 2011 lopussa, Irakin ja Yhdysvaltain suhteita voi hyvinkin jo säännellä uudenlainen turvallisuussopimus. Mittavat energiavarat ja strateginen sijainti Saudi-Arabian, Kuwaitin, Syyrian ja Iranin naapurina pitävät Irakin tavoittelemisen arvoisena liittolaisena.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi