Irlanti nieli talouslääkkeensä

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) maalasi torstaina eduskunnassa synkähkön kuvan talouden tulevaisuudesta.

Uusi taantuma voi koittaa. Yleinen talouden epävarmuus syö vientiteollisuudesta riippuvaisen Suomen talouskasvua joka tapauksessa, Katainen kertoi.

Katainen korosti, että maailmantalouden ongelma on ylivelkaantuminen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan tehokkaita sopeutumisohjelmia, "jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne on pakko tehdä". Juuri nyt näitä ohjelmia tehdään monissa Euroopan maissa sekä vapaaehtoisesti että pakon edessä.

Jälkimmäinen vaihtoehto – EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tapa hoitaa euroalueen velkakriisiä – on saanut eri puolilla Eurooppaa moitteita.

Yksi perustavanlaatuinen, myös Suomen opposition hellimä väite on se, että vaikeuksiin ajautuneen maan kurssi ei korjaudu pakkosäästöillä, vaan ne pahentavat tilannetta entisestään: säästöt leikkaavat työpaikkoja ja kulutusta, mikä suistaa maan entistä syvemmälle kuiluun, mikä taas pakottaa uusiin leikkauksiin.

Näkemys ei ole koko totuus. Velkaan uppoavilla ei ole ilman säästökuuria mitään mahdollisuutta palata rahamarkkinoille tai muiden euroalueen maiden joukkoon täysivaltaisena jäsenenä. Väitteen vika on ennen kaikkea se, että säästökuuri voi toimiakin.

Euroalueella on kolme maata, jotka ovat ulkoisen avun varassa: Irlanti, Portugali ja Kreikka.

Kreikan uppoamista kauhisteltaessa on unohtunut seurata, miten taloudellinen tilanne kehittyy Irlannissa.

Irlanti koki pankkisektorin konkurssin taantuman pohjalla. Maa joutui lappamaan rahaa pankkien pönkittämiseen omasta kirstustaan sekä EU:n ja IMF:n tarjoamasta 85 miljardin euron tukipaketista.

Pankkeja pantiin remonttiin, pääomitettiin ja kansallistettiin. Samaan aikaan Irlanti teki kovia säästöjä ja alkoi myydä omaisuuttaan.

Irlanti ei ole vielä noussut taloudellisesta suostaan, mutta se on jo paljon paremmassa tilanteessa kuin vaikkapa Kreikka. Irlannin talous kasvaa – hitaasti tosin–, ja kasvun odotetaan jatkuvan, jollei uusi taantuma iske maailmantalouteen. Vienti ja ulkomaiset investoinnit maahan ovat lisääntyneet.

Maan pankkien horjunta on pysähtynyt. Irlanti näyttäisi pääsevän tälle ja ensi vuodelle asetettuihin julkisen talouden vajetavoitteisiinsa.

Irlannin myönteinen kehitys näkyy luottoriskijohdannaisten hinnoissa. Niistä päätellen markkinoilla yhä harvempi uskoo Irlannin talouden kaatuvan. Euroopan vakausrahaston johtaja Klaus Regling tiivisti (Irish Times 8. 9.): "Irlannissa pahin on jo ohi. Irlanti on menestystarina."

Kehityksestään rohkaistunut Irlanti joutuu todelliseen testiin, kun se palaa rahamarkkinoille etsimään pitkäaikaista lainaa. Ensi vuonna tehdään ensimmäiset yritykset, ja vuonna 2013 Irlanti aikoo olla lainamarkkinoilla täysivaltainen toimija.

Kreikalla tämä hetki on todella kaukana.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti kuitenkin keskiviikkona Irlantia sanoin, jotka sopivat myös Suomeen. IMF:n mukaan Irlanti kyllä tekee oikeita talousratkaisuja, mutta maa on hyvin herkkä ulkoisille häiriöille ja häiriöitä tulee nyt runsaasti euroalueelta.

Irlanti osoittaa, että säästöt ja nopeat talouden korjausliikkeet eivät välttämättä johda syvenevään kierteeseen.

Irlannilla on tosin ollut Kreikkaan verrattuna muutama merkittävä siunaus: uskottava ja tehokas poliittinen johtajuus, talouden romahtaneiden osien alta paljastuva perusterve pohja ja kansalaisten valmius alentaa nykyistä elintasoaan tulevaisuuden edun nimissä.

Katainen sanoi eduskunnassa säästöohjelmista, että vain otettu lääke auttaa. Irlanti on lääkkeensä ottanut.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi