Kansa ottaa Kreikan kriisin rauhallisesti

Vaikka eduskunnassa tunteet ovat käyneet kuumina Kreikalle annettavan 1,6 miljardin euron lainan takia, kansalaiset suhtautuvat Kreikan avustamiseen rauhallisesti. Tämä kävi ilmi Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä kyselystä (HS 8. 5.).

Rutkasti yli puolet suomalaisista on valmiita auttamaan muitakin mahdollisia vaikeuksiin joutuvia euromaita kuin Kreikkaa – tosin tapaus kerrallaan. Vain kolmannes on sitä mieltä, että kukin jäsenmaa hoitakoon itse asiansa kuntoon.

Enemmistö suomalaisista luottaa myös siihen, että muut euromaat tulisivat apuun, jos Suomen taloudelle kävisi yhtä huonosti.

Vain perussuomalaisten, keskustan ja vasemmistoliiton kannattajien luottamus muihin euromaihin on kiikun kaakun.

Euroalueen kannatus on edelleen vankka. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että euroalueeseen kannattaa kuulua. Vain perussuomalaisten kannattajien enemmistö tahtoisi markan takaisin.

Kysely osoittaa, että nykyisistä vaikeuksista huolimatta suomalaisten luottamus euroon on vankka. Tulokset ovat huomattavasti myönteisempiä kuin kuva, jonka saisi pelkästään nettikeskusteluista ja poliitikkojen puheista.

Kaikissa kolmessa kysymyksessä euromyönteisyys lisääntyy koulutustason kasvaessa.

Merkille pantavaa on kuitenkin se, että euromyönteisten vastausten osuus on suurin nuorilla ikäluokilla.

Nuoret ihmiset ovat eläneet ympäröivästä yhteiskunnasta tietoisen elämänsä vähintäänkin Suomen EU-jäsenyyden aikana. Heidän maailmankuvansa ei ole impivaaralainen, vaan heidän identiteettinsä koostuu suomalaisuuden lisäksi eurooppalaisuudesta ja kansainvälisyydestä. Suomalaispäättäjien suuri EU-projekti 1990-luvulla alkaa jo näkyä kansalaisten maailmankuvassa.

Miksi sitten suurempi osa eduskunnasta kuin kansasta vastustaa rahan lainaamista Kreikalle? Pääoppositiopuolue Sdp:kin haluaisi sanella lainalle vielä lisäehtoja. Jos Sdp olisi hallituksessa, se olisi puoltamassa lainaa aivan samalla tavalla kuin nykyiset hallituspuolueet.

Ristiriitaan on yksi itsestään selvä vastaus: lähestyvät eduskuntavaalit. Olipa kyseessä mikä tahansa päätös tai prosessi, puolueet eivät enää tarkastele asiaa siitä näkökulmasta, mikä olisi Suomen, suomalaisten tai Euroopan unionin etu. Asioita katsotaan siitä näkökulmasta, mikä hyödyttäisi omaa puoluetta eniten ensi huhtikuun vaaleissa.

Ei pidä ihmetellä, jos politiikassa ei tunnu olevan enää mitään logiikkaa. Vika ei ole omassa ymmärryksessä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi