Kiina näytti pimeän puolensa

Yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö luokittelee monen muun ihmisoikeuksia ja sananvapautta ajavan järjestön tapaan maailman maita sen mukaan, millaista sananvapautta maissa noudatetaan. Freedom House erottaa kolme luokkaa. Vapaita on 36 prosenttia valtioista, osittain vapaita 31 prosenttia ja ei-vapaita 33 prosenttia.

Maailman väestöstä kuitenkin vain 17 prosenttia eli 1,1 miljardia ihmistä elää vapaissa maissa. Se ei ole paljon vaan häpeällisen vähän. Pohjois-Euroopassa asiat ovat myös sananvapauden mittareilla mitattuna maailman kärkiluokkaa. Pohjoismaat muodostavat kärkijoukon. Niissäkin on ongelmia, mutta nämä ovat marginaalisia verrattuna sananvapauden pimeisiin maihin, joissa toimittajat oikeasti joutuvat työskentelemään henkensä kaupalla. Tänä vuonna työtehtävissä on kuollut jo 80 toimittajaa, kun kokonaisluku edellisenä vuonna oli 66.

Kiina puolestaan on monilla alueilla noussut nopeasti yhdeksi maailman johtavista valtioista. Kiinan nouseva voima kääntää maailman taloudellista ja poliittista painopistettä vääjäämättä kohti Aasiaa. Kiinan talous on jo nyt maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Kiinan talous jyskyttää 8-9 prosentin kasvuvauhdilla, kun taantuman runtelemat USA:n ja Japanin kansantaloudet sinnittelevät vähän nollan paremmalla puolella. Kiinan markkinoiden koko ja Yhdysvaltojen jättimäinen velka Kiinalle puolestaan hiljentävät Pekingissä vierailevat valtioiden johtajat Barack Obamasta alkaen tarttumasta kiinalaisten huonosti kunnioittamiin ihmisoikeuksiin ja sananvapauden loukkauksiin.

Onneksi kiinalaiset aina silloin tällöin muistuttavat järjestelmänsä luonteesta, jottei maan todellisuus keneltäkään unohtuisi.

Jokainen varmasti muistaa Tiananmenin aukion verilöylyn kesäkuussa kaksikymmentä vuotta sitten. Tuolloin Kiinan armeija kukisti puoluejohdon käskystä opiskelijoiden demokratialiikkeen, joka kommunistisen puolueen mukaan vaaransi puolueen yksinvallan. Kiina osoitti tuolloin olevansa edelleen kommunistisen puolueen johtama diktatuuri - joka tosin sallii yksittäisten kotitalouksien vaurastumisen.

Demokratialiike ei kuitenkaan ole Kiinassa kuollut. Aina silloin tällöin rohkeat toisinajattelijat nousevat vastustamaan mielipiteiden tukahduttamista vaarantaen henkilökohtaisen vapautensa. Helsingin Sanomien Kiinan-kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen on yksityiskohtaisesti raportoinut yhdestä yksittäisestä tapauksesta, joka on Kiinan yhteiskunnalliselle tilanteelle erittäin kuvaava.

Jouluviikon perjantaina, suomalaisten valmistautuessa viettämään tapaninpäivää, pekingiläinen tuomioistuin langetti kaksi tuntia kestäneen suljetun oikeudenkäynnin päätteeksi Liu Xiaobolle yhdentoista vuoden vankeusrangaistuksen "valtionvastaisesta toiminnasta".

Liu Xiaobo tuo mieleen esimerkiksi Tšekkoslovakian toisinajattelijoiden Charta 77 -julistuksen, joka viitoitti tietä Tšekkoslovakian samettivallankumoukseen marraskuussa 1989. Vallankumous johti rämettyneen kommunistihallinnon kaatumiseen. Liu saikin viime vuonna tšekkiläisen ihmisoikeuspalkinnon Charta 77 -liikkeen yhden perustajan Václav Havelin läsnä ollessa. Liu ei päässyt vastaanottamaan palkintoaan, sillä hän oli arestissa Kiinassa oltuaan mukana laatimassa Peruskirja 08 -julistusta, jossa vaadittiin Kiinaan demokraattisia uudistuksia. Julistus vaatii myös yksipuoluejärjestelmän lopettamista - päätepistettä kommunistipuolueen yksinvallalle, joka on kestänyt vuodesta 1949.

Kiinan perustuslaki on kommunistimaille hyvin tyypillinen. Perustuslaki takaa kansalaisille oikeuksia, joita ei arkielämässä suinkaan ole. Kiinan perustuslaki lupaa kiinalaisille samoja oikeuksia kuin Suomen perustuslaki suomalaisille. Kiinan perustuslain mukaan maassa on sanan- ja lehdistönvapaus. Sama laki takaa kansalaisille myös kokoontumisvapauden.

Liu sai tuomionsa "valtionvastaisesta toiminnasta". Kiinassa viranomaiset ohittavat perustuslain määräykset ja nostavat rikoslain perustuslain edelle päättämällä, mikä on valtionvastaista toimintaa ja mikä ei. Liulle napsahti tuomio Peruskirja 08:n allekirjoittamisesta. Toistaiseksi on epäselvää, ulottuuko viranomaisten mielipideterrori myös muihin allekirjoittajiin, joita on kaikkiaan 300.

Kiinalaiset ovat tottuneet hoitamaan omat asiansa välittämättä ulkomaisista reaktioista. Viranomaiset eivät piitanneet tuon taivaallista länsimaiden johtajien vaatimuksista vapauttaa Liu ilman oikeudenkäyntiä. Suomen viranomaisia Liun tuomio ei tietenkään ole kiinnostanut. Saksan liittokansleri Angela Merkel sentään tuomitsi tyrmistyneenä Liun saaman vankeusrangaistuksen. EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi katsoo äärimmäisen varovaisin sanakääntein, että "tuomio lisää huolia ilmaisunvapauden kunnioittamisesta sekä oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Kiinassa".

Kiinalaisen demokratialiikkeen tulevaisuus on huono, jos läntiset valtiot edelleen pelkäävät menettävänsä markkinoita eivätkä läntiset järjestöt käytä voimaansa painostaakseen Kiinan viranomaisia suhtautumaan lempeämmin liikkeen aktivisteihin. Demokratialiikkeen kannattajathan eivät pyydä muuta kuin sellaisia perusoikeuksia, joista me nautimme, ja sellaista hallitusta, joka sitoutuisi suojelemaan heitä eikä tuomitsisi vankilaan niitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka uskaltavat kysellä oikeuksiensa perään.

janne.virkkunen@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi