Kiista Kirkukista horjuttaa Irakia

Irakin väkivaltaisuudet ovat rauhoittuneet kesän aikana niin paljon, että Bagdadista paenneet asukkaat ovat alkaneet palata koteihinsa. Tilanne öljykaupunki Kirkukissa ja muualla Kurdistanin itsehallintoalueen rajalla olevilla kiistanalaisilla alueilla on kuitenkin kärjistynyt.

Kirkukin maakunta on Irakin tärkein öljyntuotantoalue. Siellä on kuusi prosenttia maailman tunnetuista öljyvaroista, mutta kyse on muustakin kuin öljystä.

Kiistanalaiset alueet ovat keskushallinnon alaisuudessa olevia kurdialueita. Vaarana on etnisen konfliktin syntyminen arabien ja kurdien välille.

Kirkukia kutsutaan kurdien Jerusalemiksi, koska sillä on heille syvä hengellinen merkitys. Kaupungin ulkopuolella roihuaa valtava tuli, joka tunnetaan nimellä Baba Gurgur. Sen uskotaan palaneen yhtäjaksoisesti ainakin neljä tuhatta vuotta. Vanhan testamentin Danielin kirjan tapahtumat sijoittuvat Kirkukiin.

Irakin ensimmäiset öljylöydöt tehtiin Kirkukissa vuonna 1927. Alueen arabialaistaminen oli alkanut kuusi vuotta aiemmin. Joitakin Kirkukin alueen kyliä tuhottiin jo 1920-luvulla, ja Baath-puolueen tultua valtaan vuonna 1963 tuhoamisesta tuli systemaattista.

Saddam Hussein pakkoarabialaisti Kirkukin kaupungin. Asukkaiden pakkosiirrot alkoivat vuonna 1989 ja päättyivät pari päivää ennen amerikkalaisten saapumista maaliskuussa 2003. Tänä aikana 200000 kurdia pakotettiin muuttamaan Kirkukista. Heidän tilalleen tuotiin 250000 arabia, pääasiassa shiioja Eufratin ja Tigrisin suistoalueelta, jossa Saddam Husseinilla oli samaan aikaan menossa shiia-arabeihin kohdistuva etninen puhdistus.

Kirkukissa on päätetty järjestää kansanäänestys siitä, haluavatko asukkaat Kirkukin kuuluvan Kurdistanin itsehallintoalueeseen vai Bagdadin alaisuuteen. Irakin parlamentti on vahvistanut kansanäänestyksen järjestämisen maan uudessa perustuslaissa. Myös YK tukee äänestystä. Sille asetettu ensimmäinen määräaika meni kuitenkin umpeen viime vuoden lopussa.

Kansanäänestystä ei ole voitu toteuttaa Kirkukin huonon turvallisuustilanteen takia. Poliisien murhat ja pommi-iskut ovat lähes jokapäiväisiä. Kurdistaniin liittymistä kannattavat voittaisivat äänestyksen, joten levottomuuksien lietsomisesta hyötyvät ne, jotka haluavat pitää Kirkukin Bagdadin alaisuudessa.

Irakissa piti järjestää paikallisvaalit lokakuussa. Parlamentti kiisteli kuukausikaupalla Kirkukin vaalipiireistä, ja koko vaalien järjestäminen näytti kaatuvan tähän. Syyskuun lopussa päädyttiin kompromissiratkaisuun: vaalit järjestetään ensi tammikuussa neljässätoista Irakin kahdeksastatoista läänissä.

Kirkukissa ja kolmessa muussa kurdiläänissä äänestetään myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Koko asia on siis jälleen siirretty tulevaisuuteen ilman mitään konkreettista ratkaisuehdotusta.

Irakissa pelätään, että Kirkukin tilanteen kärjistyminen voi johtaa yhteenottoon Irakin ja Kurdistanin armeijoiden välillä.

Tilanne kiristyi elokuun puolivälissä Khanaqeenin läänissä, jossa myös on pitkä historia kurdialueiden pakkoarabialaistamisesta. Tilanne laukesi silloin kurditaistelijoiden vetäytymiseen, mutta ilmapiiri on edelleen kireä.

Kirkukin levottomuuksia lietsotaan alueen ulkopuolelta. Kirkukin tärkeyden takia siellä toimii monia ulkomaisia terroristi- ja muita aseellisia ryhmiä.

Aktiivisin ryhmä on ääriturkomaanipuolue Jabhat Turkman, joka perustettiin Turkin tuella kurdien vuoden 1991 kansannousun jälkeen estämään kurdiliikkeen eteneminen.

Jos Kurdistanin aluehallitus saa hallintaansa Kirkukin rikkaudet, sillä on taloudellinen perusta itsenäisyysjulistuksen antamiseen. Turkki puolestaan ei halua naapuriinsa kurdivaltiota innostamaan Turkin omia kurdeja vaatimuksissaan.

Jos kiista Kirkukin asemasta johtaa kaaoksen leviämiseen nykyisin rauhalliseen Pohjois-Irakiin, seurauksena on öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu talven kynnyksellä.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kurdistan-tutkija.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi