Kunnat valmiita tietoyhteistyöhön

Tietoyhteiskuntana itseään pitävässä Suomessa on tuhansia kuntien ja valtion tietojärjestelmiä, joiden välillä tieto ei liiku. Moni 342 kunnasta kehittelee itsekseen omiaan välittämättä siitä, mitä naapurikunta tai seudun muut kunnat puuhailevat.

Kunnilla on 750 it-yksikköä ja niiden palkkalistoilla 4500 työntekijää. Lisäksi kuntien talous- ja henkilöstöhallinnossa toimii 8500 työntekijää. Tämä joukko tekee väistämättä päällekkäistä ja usein turhaa työtä.

Tietojärjestelmien sotkua yrittävät selvittää Sitra ja valtiovarainministeriön puoli vuotta sitten palkkaama KuntaIT-yksikön uusi johtaja Matti Franck. Tehtävä on vaikea mutta välttämätön, jotta Suomen julkisen talouden tuottavuus saadaan paranemaan.

Vuoden punnerruksen jälkeen Sitra on saanut houkutelluksi kimppaan 90 kuntaa ja 17 kuntayhtymää. Ne ovat lupautuneet asiakkaiksi kahteen syyskuussa perustettavaan yhtiöön. On tarkoitus, että kunnat myös omistaisivat nämä valtakunnalliset yhtiöt.

KPK ICT -palveluyhtiö ryhtyy tarjoamaan omistajakunnille erilaisia tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntijapalveluita. Kunnat voivat tilata yhtiöltä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita.

Uranuurtajien joukossa on pieniä ja suuria kuntia, joissa asuu noin 36 prosenttia suomalaisista. Sitran laskelmien mukaan kunnat säästävät tuottavuuden lisäyksellä miljardin euron verran viidessä vuodessa.

Tuottavuutta ja säästöä syntyy esimerkiksi silloin, kun eläkkeelle jäävälle palkanlaskijalle ei tarvitse enää palkata seuraajaa vaan kunta palkkaakin vanhustenhoitoon yhden kotiavustajan lisää ja monta vanhusta selviää pidempään ilman kallista laitospaikkaa.

Kun kunnat ottavat käyttöön erilaisia palveluseteleitä, myös yrityksille on helpompaa, että kunnilla on yksi liittymä eikä sataa erilaista.

Jos kunnat hankkivat pikkuhiljaa yhtenäiset tietojärjestelmät, myös kuntien yhdistyminen sujuu jouhevammin. Todisteeksi käy Rovaniemi: kaupunki ja maalaiskunta aloittivat tiiviin yhteistyön vuonna 2001, ja kun ne vuonna 2006 yhdistyivät, ongelmat olivat vähäiset.

Vastakkaisen esimerkin tarjoaa Kainuu. Sen jälkeen kun maakunta ryhtyi vastaamaan kuntien terveydenhuollosta ja koulutusasioista, oli työ ja tuska sovittaa erilaiset järjestelmät yhteen.

Ei vielä riitä, että saadaan syntymään koko maan kattavat yhtenäiset tietojärjestelmät. Kaiken pitäisi johtaa loppujen lopuksi siihen, että kuntalaiset pääsevät käyttämään sähköisiä palveluita sujuvasti internetissä. Kun kuntalainen kysyy neuvoja nettihoitajalta, terveyskeskuksissa jää enemmän aikaa varsinaiseen hoitoon.

Siksi ei ole mitään järkeä, että kunta siellä ja toinen täällä kehittelee itsekseen tulevaisuuden ratkaisuja. Tämän tajusivat jo vuosia sitten Oulu, Rovaniemi ja Kuusamo, kun ne perustivat ePohjois-Suomi-hankkeen.

Pian Oulussa ryhdytään kokeilemaan ensimmäisenä sähköistä palvelukanavaa, jossa kuntalaiset voivat hakea netissä lupia, hakemuksia ja avustuksia. He pääsevät myös seuraamaan asioiden etenemistä.

It-järjestelmien yhtenäistämisessä on viime kädessä pulmana se, että kunnilla on itsemääräämisoikeus. Silti voisi olettaa, että yhä useampi kunta ryhtyy vapaaehtoisesti kehittämään yhteistä tietohallintoa.

Jos valtio haluaa varmistaa, että into kasvaa ympäri Suomea, kunnille kannattaisi tarjota myös porkkanaa. Koko uudistuksen arvioidaan maksavan jopa 1,5 miljardia euroa, mutta säästöjä uskotaan kertyvän viidessä vuodessa ainakin kaksi kertaa niin paljon.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi