Lakkokevät ei ole vielä päättynyt

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n lailliset lakot autoliikenteessä ja satamissa ovat ohi, mutta työmarkkinoilla on yhä vilskettä.

Ilman uutta sopimusta on noin puoli miljoonaa palkansaajaa. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja palvelualojen – kuten kaupan, ravintoloiden ja hotellien – sopimukset päättyvät tänään keskiviikkona. Elintarviketeollisuuden sopimuksia neuvotellaan valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla.

Elintarviketyöläisten liitto uhkaa kolmen päivän lakolla pääsiäisen jälkeen, huhtikuun 7. päivästä alkaen. Työtaistelu haittaisi muutaman suurimman yrityksen toimintaa. Viikkoa myöhemmin lakkoon saattavat mennä elintarviketeollisuuden toimihenkilöt.

Viikonloppuna metsäteollisuudesta saatiin myönteisiä uutisia: alalle syntyi neuvottelutulos työehtosopimukseksi. Metsäteollisuus ehti olla sopimuksettomassa tilassa jo monta kuukautta.

Paperimiesten palkankorotukset noudattavat Elinkeinoelämän keskusliiton tavoittelemaa puolen prosentin palkka-ankkuria. Lisäksi liitot sopivat kehittävänsä alan työehtosopimusta kilpailukyvyn tukemiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Tehtailla otetaan käyttöön muun muassa työaikapankki. Sekä kilpailukyky että työpaikat ovat olleet metsäteollisuudessa viime vuosina vaarassa.

Kunta-alan tammikuiset neuvottelut sujuivat itse asiassa helpommin kuin etukäteen arveltiin. Neuvotteluissa ei alun perinkään ollut suurta näkemyseroa kuntien palkankorotusvarasta kuntatyönantajan ja palkansaajaliittojen välillä. Vaikeusaste kasvoi, kun pohdittiin, miten kuntien vähäinen palkankorotusvara saadaan jaettua eri palkansaajaryhmien kesken.

Taustalla kummitteli hoitajien Tehyn sopimus, joka oli tehty talouden huippuaikoina.

Ilman lakonuhkia tuskin selvitään STTK:laisen Toimihenkilöunionin lukuisista sopimusneuvotteluista. On silti syytä muistaa, että Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne on huomattavasti kovemman lakkokenraalin maineessa kuin liiton lakkohistoria osoittaa. Liitto on kyllä herkkä jättämään lakkovaroituksen mutta harvemmin ryhtyy lakkoon.

Herkimmin Toimihenkilöunioni tuntuu lakkoilevan silloin, kun kyseessä on itse asiassa reviiririita jonkin toisen liiton kanssa.

Juuri kun tämä neuvottelukierros on saatu päätökseen, Metalliliitto ja Teknologiateollisuus aloittavat neuvottelut ensi syksyn palkankorotuksista. Tähän asti Teknologiateollisuuden ja Metallin sopima palkka-ankkuri on pitänyt ainakin teollisuudessa, joten mikseivät metallin ja teknologiateollisuuden sopimat korotukset ohjaisi muiden teollisuusalojen korotuksia myös ensi vuoden puolella.

Palvelualat yrittävät saada huomattavasti teollisuutta suuremmat korotukset.

AKT:n lakot olivat tähän mennessä kaikkein näkyvimmät, koska työnantajapuoli nosti ahtaajien lakon niin suureen rooliin. Samaan aikaan esimerkiksi kemianteollisuuden ylemmät toimihenkilöt ovat järjestäneet jo kolmisen viikkoa parin päivän pistelakkoja.

Lienee paikallaan vielä korostaa, että ahtaajien kaksiviikkoinen lakko oli laillinen. Sen sijaan enemmän tai vähemmän spontaani ulosmarssi viisi päivää lakon lopettamisen jälkeen ja uudelleen eilen Kotkassa olivat laittomia.

Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius laskeskeli Ylen tv-uutisissa ahtaajien ulosmarssipäivän iltana (25. 3.), että viime vuonna järjestettiin 172 työtaistelua. Niistä seitsemän pantiin toimeen lainmukaisessa järjestyksessä.

Työrauhajärjestelmässä on siis selvästi kehittämisen varaa. Laittomien lakkojen varalle pitäisi saada sanktiot, jotka oikeasti hillitsisivät niin sanottujen toimintapäivien järjestämistä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi