Lapsen etu ei salli opettajan lomauttamista

Kuntien päättäjiltä voidaan vaatia lasten oikeuksien kunnioittamista silloinkin, kun julkinen talous on heikoissa kantimissa.

Monet kunnat lomauttivat viime lukuvuoden aikana opettajia säästötarpeisiin vedoten. Oikeudellisesti tarkasteltuna opettajien lomautukset ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä ne vaarantavat lapsen oikeuden opetukseen.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Lapsen oikeus opetukseen on turvattu myös kansainvälisin sopimuksin. Maat, jotka ovat hyväksyneet YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen, tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta. Oikeus on kirjattu myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjaan sekä EU:n perusoikeuskirjaan.

Lapsen oikeus opetukseen on näin ollen sivistyksellinen ihmis- ja perusoikeus, jonka toteutuminen julkisen vallan on turvattava. Oikeus opetukseen on erityisen merkityksellinen myös siksi, että se muodostaa pohjan monien muiden oikeuksien tehokkaalle toteutumiselle. Esimerkiksi sopii ilmaisuvapaus. Ilman lukutaitoa ilmaisuvapaus jää vääjäämättä torsoksi.

Oikeudellisesti tarkasteltuna opettajien lomautuksissa ei siis ole kyse kuntien säästötalkoista vaan toimenpiteestä, jota on arvioitava Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja sivistyksellisten perusoikeuksien näkökulmasta.

Opetusta koskevan oikeuden sisältöä on täsmennetty perusopetuslaissa. Lain mukaan jokainen kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville lapsille esiopetusta ja perusopetusta.

Laissa säädetään myös oppilaan oikeudesta saada opetusta. Lainkohdan muotoilu on tiukka: Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet.

Lain muotoilu heijastelee lainsäätäjän huolta siitä, että kunnat alkavat säästösyistä puuttua opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain valmistelusta onkin nähtävissä, että opettajien lomauttaminen säästöjen vuoksi on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista.

Päätöksiä opettajien lomautuksista on käsitelty myös hallintotuomioistuimissa. Oikeuskäytäntö osoittaa, että lomautuspäätöksiä on pidetty lainmukaisina vain silloin, kun lapsille on kyetty turvaamaan oikeus saada opetusta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puolestaan on arvioinut lähemmin lomautusten aikaisten opetusjärjestelyjen ja opetusta koskevan oikeuden suhdetta. Hänen mukaansa oikeutta perusopetukseen ei voida turvata siten, että oppilaat työskentelevät itsenäisesti ilman ohjausta usean työpäivän ajan, sillä opetukseen kuuluu vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä.

Apulaisoikeusasiamies on myös todennut, että perusopetuslaissa säädetyt subjektiiviset oikeudet eivät toteudu, jos opettajia on poissa työpaikoiltaan pitkiä ajanjaksoja ja vain yksi opettaja valvoo useampaa opetusryhmää. Sama koskee tilannetta, jossa useampia opetusryhmiä on yhdistetty pitkiksi ajoiksi yhdeksi suureksi ryhmäksi.

Myös lomautuksia koskeva oikeuskäytäntö osoittaa, että lomautuspäätöksiä on pidetty lainmukaisina vain tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Kun lomautuksia arvioidaan lasten oikeuksien yleissopimuksen ja siihen sisältyvän lapsen edun ensisijaisuutta koskevan periaatteen valossa, lomautusten käyttömahdollisuudet kapenevat entisestään. Periaatteen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

On selvää, ettei opettajien lomautus voi olla lapsen edun mukaista. Kuntien päättäjiltä voidaan vaatia lasten oikeuksien kunnioittamista silloinkin, kun julkinen talous on heikoissa kantimissa. Säästökohteet on haettava muualta.

Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle jäsenvaltiot toimittavat määräajoin omat raporttinsa. Suomi on jättänyt maaraporttinsa komitean arvioitavaksi neljästi. Viimeisin raportti on vuodelta 2008, ja sen käsittely on viivästynyt komitean ruuhkien vuoksi.

Käsitellessään Suomen edellistä eli kolmatta maaraporttia syksyllä 2005 komitea kiinnitti huomionsa muun muassa lapsen edun toteutumiseen Suomessa. Komitean mukaan Suomen tulisi pyrkiä siihen, että lapsen edun yleistä periaatetta sovelletaan muun muassa kaikissa säädöksissä, päätöksissä, hankkeissa ja palveluissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin.

Opettajien lomautusten osalta on valitettavasti todettava, että Suomen läksyt ovat jääneet tekemättä. Jos lapsen edun ensisijaisuuden periaate otetaan vakavasti, opettajien lomautuksiin ei pitäisi tukeutua lainkaan. Lapsen oikeus saada opetusta jokaisena työpäivänä menee kuntien säästötalkoiden edelle.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi