Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa

Kansalaisen oikeussuojasta huolehtiminen on hallinnon tärkeimpiä periaatteita. Kansalaisen oikeussuojaa hallinnossa toteuttavat maamme kahdeksan hallinto-oikeutta, ja ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein hallinto-oikeus, KHO.

Vuonna 2006 KHO järjesti vain kaksi suullista käsittelyä (4006 ratkaistua asiaa), joista toisessa toimin 13-vuotiaan nuoren lakimiehenä. Asia koski hänen huostaanottoaan ja laitokseen sijoittamistaan.

Nuori ei ollut saanut neuvoja lakimiesavun saamiseen vaan teki itse sosiaalilautakunnan huostaanottopäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen vaatien lukuisten asiavirheiden korjaamista. Hän ei osannut pyytää asiaan suullista käsittelyä, eikä hallinto-oikeus sellaista hänelle tarjonnut. Hallinto-oikeus vahvisti kirjallisessa menettelyssä huostaanoton perusteiksi sosiaalitoimen väitteet. Nuori valitti KHO:hon.

Kun sosiaalityöntekijä kirjoitti kirjelmässä saaneensa konsulttiapua eri hallinto-oikeuksien lakimiehiltä - toisin kuin päämieheni -, vetosin KHO:n suullisessa käsittelyssä perustuslain yhdenvertaisuussäännökseen. KHO ei kirjannut tätä vaatimusta, eikä siitä ollut päätöksessä mainintaa. Selvisi, että suullisen käsittelyn nauhoitukset olivat tuhoutuneet.

Tämän ainutkertaisen käsittelyn jälkeen KHO sosiaalitoimen vastustuksesta huolimatta kotiutti nuoren. Sosiaalitoimen avustajana toimi Pelastakaa Lapset ry:n lakimies.

Lapsen huostaanotto on puuttumista perusoikeuksiin ja äärimmäinen lapsen vapauteen kajoava toimi. Jokaisella kansalaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, niin lapsella kuin aikuisellakin. Yhtään lasta ei saa perusteetta erottaa perheestään.

Hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisen on näytettävä menetelleensä oikein kajotessaan perus- ja ihmisoikeuksiin. Hallinto-oikeudessa todistustakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisen väitteistä.

Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisen näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisen sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen.

Päätökseen voidaan kirjata "hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijän lausuntojen luotettavuutta siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin". Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista.

Kun yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.

Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa. Huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut laajapohjaista oikeudenkäyntimenettelyn pohdintaa, mutta tähän tärkeimpään asiaan ei kajottu. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta esitti huostaanottoasioiden siirtoa käräjäoikeuksiin, mutta esitys sivuutettiin.

Vuonna 2006 suurimmassa eli Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottoasiaa. Suullisia istuntoja oli vain 28. Kansalaisten perusoikeustasoisia asioita ratkaistiin siis pääasiassa kirjallisesti, ilman oikeudenmukaista suullista käsittelyä.

Maassamme asui vuonna 2006 kodin ulkopuolella 15628 lasta (huostaan otettuina 9532). Huostaanotot koskevat aivan tavallisten perheiden lapsia, ja suurin yksittäinen syy ovat nykyään kouluvaikeudet.

Varhaisen puuttumisen korostaminen on 2000-luvulla laukaissut lastensuojeluilmoitusten suman, joka on purettu huostaanotoilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan maamme tilanteesta ja kiinnittänyt huomiota perheen tukemisen tärkeyteen.

Hallinto-oikeuksilla olisi ollut mahdollisuus parantaa lastensuojelun tasoa ja huolehtia lasten oikeusturvasta, mutta sen sijaan ne ovat vuosien mittaan vahvistaneet miltei kaikki huostaanottopäätökset.

Hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa. Uusi lastensuojelulaki ei tuo tähän oikeusturvaongelmaan korjausta. Hallinto-oikeudet ja uusi laki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta.

Kirjoittaja on varatuomari ja toimii lastensuojeluasioihin erikoistuneena lakimiehenä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi