Leikkauslistat esiin ennen eduskuntavaaleja

Helsingin Sanomat tiedusteli eduskuntapuolueiden johtajilta, mihin talouden korjaustoimiin he ovat valmiita julkisen talouden niin sanotun kestävyysvajeen paikkaamiseksi (HS 6. ja 8.3.).

Puoluejohtajia ei voi kiitellä turhasta rohkeudesta tai suorapuheisuudesta näin runsas vuosi ennen vaaleja.

Kestävyysvajeen korjaamiseen on ainakin viisi keinoa: yleinen talouskasvu, julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen, työurien pidentäminen, verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminen. Keinot täydentävät toisiaan.

Kivuttominta olisi tietysti heittäytyä luottavaisesti talouskasvun varaan. Taloutta ennustavat tahot ovat kuitenkin kertoneet, että lähivuosien talouskasvu on totuttua hitaampaa, vaikka kuopan pohja on jo saavutettu. Esimerkiksi Sampo-pankki ennusti maanantaina, että tänä vuonna talous kasvaa 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Pelkällä talouskasvulla tilanne ei siis korjaannu. Tämän viikon torstaina hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskustelevat työurien pidentämisestä, ja neuvottelut saattavat jatkua siitä eteenpäin.

HS:n kyselyssä keskityttiin viidestä keinosta kahteen viimeksi mainittuun, verotuksen kiristämiseen ja menojen leikkaamiseen. Erityisesti välillisten verojen kiristämiseen eduskuntapuolueilla tuntuu yleisesti olevan valmiutta.

Sen sijaan menojen leikkaamista ei keskustan, Sdp:n ja vasemmistoliiton johtajien mielestä tarvita lainkaan, ja kokoomuksen Jyrki Kataisenkin vastaus on lievästi sanoen ylimalkainen: leikataan "vähemmän tärkeistä" menoista.

Vain vihreiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puheenjohtajilla oli esittää yksilöityjä menokohteita, joista voisi tinkiä.

Julkisista menoista karsiminen saattaa olla talouden tasapainottamiskeinoista viimeinen, mutta siihenkin pitää varautua. Olisi äänestäjien huijaamista vakuutella ennen vaaleja, ettei julkisen talouden kuntoon saattaminen tunnu missään.

Äänestäjien kuluttajansuoja velvoittaa puoluejohtajat kertomaan jo ennen vaaleja, mistä menoista he tinkisivät, jos karsimiseen pitää turvautua.

Vai jätetäänkö urakka taas valtiovarainministeriön virkamiesten harteille? Niinhän toimittiin viime lamassa, kun valtiovarainministeriön silloinen budjettipäällikkö Raimo Sailas laati talousneuvostolle kuuluisan leikkauslistansa. Siitäkin poliitikot sanoutuivat ensin irti, mutta myöhemmin he toteuttivat listan leikkauskohteista monia.

Vain virkamiehilläkö on riittävästi selkärankaa kertoa ikäviä asioita?

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi