Leirit vastakkain Turkissa

Turkin poliisi vangitsi viikonloppuna 18 ihmistä lisää ja pidätti yli 30 muuta valtion turvallisuuteen liittyvässä tulenarassa oikeusjutussa. Tämä niin sanottu Ergenekon-tapaus on vienyt oikeuteen tai telkien taakse kaikkiaan jo yli sata tunnettua henkilöä ja kiristää vakavasti poliittista ilmapiiriä.

Epäiltyjen pääryhmää syytetään lokakuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä Ergenekon-nimisestä salaliitosta, jonka tarkoitus olisi ollut provosoida terrori-iskuilla armeija vallankaappaukseen. Syytettyjen joukossa on toistakymmentä entistä upseeria, ja oikeusjuttu nähdäänkin Turkissa paljolti armeijan ja hallituksen voimainkoetuksena.

Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin maltillisen islamistinen hallitus odottaa oikeudenkäynnin paljastavan Turkin entisten vallanpitäjien väkivaltaisia, demokratianvastaisia piiloverkostoja. Tiukasti uskonnosta erottautuvaa kemalistista valtioaatetta puolustava vanha eliitti taas tuomitsee Ergenekon-jutun kostoretkeksi hallituksen arvostelijoita vastaan.

Oikeudenkäynnin merkittävyyttä lisää, että tuomarikuntaa on tähän asti pidetty armeijan ohella yhtenä vanhan eliitin vahvimmista linnakkeista. Viime kesänä Erdoganin AKP-puolue välttyi vain täpärästi lakkautustuomiolta perustuslakioikeudessa.

Turkin lähimenneisyydessä ja kulissien takaisessa vallankäytössä on paljon pimeitä kohtia, joiden perinpohjainen selvittäminen voisi saada aikaan todellisen historiallisen käänteen.

Armeijan paikka ei ole politiikassa, ja sen toimien on kestettävä päivänvaloa muun muassa sen keskeisen roolin vuoksi, joka sillä on kurditaistelijoiden vastaisessa sodassa.

Ergenekon-jutusta on jo alkuvaiheessa tullut sekä kannattajien että arvostelijoiden puolella kiihkoilun, vihjailun ja arvailujen sekava vyyhti. Aikanaan saatava oikeuden päätös mittaa Eurooppaan tähyävän valtion kypsyyttä olennaisella tavalla.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi