17.5.2011 3:00
Urheilu voi yhdistää ja yhtenäistää, viedä kohti hyvää. Se voi viedä myös kohti pahaa: väkivaltaan, ryhmäkuntaisuuteen ja muukalaisvihaan.
Suomi juhli maanantaina voittoaan jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa. "Kansallinen vapaapäivä, Halonen hoitaa", huikkasi puolustaja Lasse Kukkonen pelin jälkeen.
Voittajajoukkue koostui muutamasta kokeneesta pelaajasta ja suuresta määrästä nuoria. Kun seurasi leijonajoukkueen tapaa pelata ja kertoa näkemyksiään, kävi selväksi, että maajoukkuetason jääkiekko on kokenut melkoisen murroksen – tai sitten päävalmentaja Jukka Jalonen onnistui löytämään joukkueeseensa liudan poikkeuksia. Pelaajat toimivat loistavasti joukkueena sekä luottivat toisiinsa ja valmentajaansa. Kantti piti kaikissa tilanteissa.
Suomalaispelaajat pystyivät tekemään nopeita, peliälystä kertovia ratkaisuja ja juuri oikeaan hetkeen osuneita luovia yksilösuorituksia. Peli parani kaiken aikaa turnauksen edetessä, kun joukkue hitsautui yhä tiiviimmäksi ja voitot kasvattivat uskoa.
Tämä "kansallinen vapaapäivä" tuli mainioon saumaan. Suomi on juuri nyt eriseurainen. Meillä on sylissämme eurokriisi, hallituksen muodostamisen vaikeudet sekä puolueiden kipuilut uusien valta-asemiensa ja äänestäjien protestin vuoksi.
Edessä on hallitusohjelman teko, Suomen talouden tasapainottaminen, uuden Nokia-sammon taonta ja integraatiolinjausten viilailu. Tarvittaisiin joukkuetta, luottamusta ja henkisen kantin pitoa.
MM-kulta ei tee Suomea uudeksi. Joskus suuret muutokset alkavat kuitenkin pienistä asioista: esimerkiksi siitä, että joku tai jokin tönäisee ajatuksia uuteen asentoon.
Vuonna 1995 jääkiekkokulta tuli Suomeen, joka toipui syvästä lamasta. Osa suomalaisista oli ajautunut työttömyyteen, velkavankeuteen ja konkursseihin. Eriarvoisuus kasvoi, kun liikkeelle lähtenyt talouskasvu repäisi yhdet rikkauteen ja etuuksien leikkaukset toiset kurjuuteen.
Samaan aikaan Suomi rakensi suhdettaan Euroopan unioniin, vaikka lähes puolet kansasta oli vastustanut jäsenyyttä.
Ei sekään MM-kulta Suomea uudeksi tehnyt, mutta ainakin se loi hetkeksi yhtenäisyyden tunnetta ja lievitti kipua. Sitä tarvittiin. Olimme kokeneet yhdessä jotain hyvin pahaa ja repivää. MM-kullan ansiosta me koimme yhdessä jotain hyvää ja yhdistävää.
Nyt olemme samassa tilanteessa.
Urheilusuoritusten aikaansaama kollektiivinen voima on valtava, ja se voi viedä hyvään tai pahaan. Sitä voidaan myös ohjata sekä hyvään että pahaan.
Suomen jääkiekkomaajoukkueella on ylivoima suomalaisten sydämissä. Se on saavuttanut rikkumattoman hyväksynnän säröytyneessä kansassa ja näyttänyt, mikä voima yhtenäisyydessä ja luottamuksessa on.
Ehkä pelit eivät ole tältä maajoukkueelta vielä ohi. Ehkä saavutettua etua voi yhä käyttää. Sillä voi tehdä paljon hyvää.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi