Menolippu ei ratkaise romanien ongelmia

Helsingin kaupunki keksi kerjäläisongelmaan tilapäisratkaisun: se ostaa vajaalla 4000 eurolla noin 40 romanialaista pois kaupungista ja koko maasta. Helsinki maksaa Romanian romaneille lauttaliput Tallinnaan ja antaa noin 300 euroa bensarahaa yhtä autoa kohden paluumatkalle kotiin Euroopan halki.

Päätöstä perustellaan sillä, ettei romanialaisten haluta paleltuvan kuoliaiksi eikä Helsingillä ole kykyä tai tahtoa tarjota heille majoitusta.

Pääosin kerjäämisellä itsensä elättävät romanit eivät ole pidettyjä vieraita missään Euroopan maassa. Ranska on häätänyt tänä vuonna maasta tuhansia romaneja, ja myös Ruotsi ja Tanska ovat ostaneet romaneille menolippuja. Italia aloitti romanien käännytykset jo pari vuotta sitten.

Menolippupäätöksellään Helsinki saa siirretyksi ongelman ainakin tilapäisesti rajojensa ulkopuolelle. Kaupungin ja koko maan julkisuuskuvaan tulisi iso tahra, jos kerjäläisiä kuolisi pakkasessa tai vaikkapa leirissä syttyneessä tulipalossa. Niin voi yhä käydä, mutta ei Helsingissä.

Mikään ei takaa sitä, ettei Suomeen voisi tulla ensi viikolla kymmeniä uusia romaneja. Siitäkään ei ole takeita, etteivät nyt matkalipun saaneet romanit tule takaisin.

Helsinki olisi toki pystynyt niin halutessaan majoittamaan Kalasatamaan leiriytyneet romanit. Niin ei kuitenkaan tahdottu tehdä, sillä se olisi ollut viesti, että Eurooppaa kiertävät romanit voivat tulla sankoin joukoin nauttimaan Helsingin vieraanvaraisuudesta.

Suomi on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan sen pitää huolehtia myös muiden maiden - etenkin EU-maiden - kansalaisista. Nämä sopimukset ovat yhtä aikaa sekä tarpeellisia että ongelmallisia.

Sopimuksissa lähdetään vastavuoroisuusperiaatteesta, mutta ne eivät ota huomioon sitä, että yksin EU:n alueella asuu yli kymmenen miljoonaa romania, joista suuri osa muuttaisi vauraampiin Euroopan maihin kernaasti.

Yksittäisten maiden karkotus- tai matkalippupäätökset eivät romaniongelmaa ratkaise. Ongelman ratkaisu pitää löytää EU-tasolla, ja siihen on varattava riittävä rahoitus.

Pelkkä rahan jakaminen ei kuitenkaan romaneja auta, ellei samalla valvota sitä, että rahat todella käytetään romanien hyvinvointiin heidän kotimaassaan. Siihen EU:lla ei ole tähän mennessä ollut riittävästi kiinnostusta. Ongelmat pitäisi hoitaa siellä, missä ne ovat syntyneet.

On häpeäksi koko EU:lle, että sen alueella vaeltaa valtava joukko ihmisiä etsimässä itselleen kolkkaa, jossa heillä olisi edellytykset inhimilliseen elämään.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi