Monella työpaikalla vallitsee jatkuva kaaos

Hyvin johdetussa työyhteisössä varmistetaan, että ihmisillä on todella mahdollisuus sitoutua perustehtäväänsä.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Ilkka Pirttilä tarkasteli Vieraskynä-palstalla (HS 24. 1.) kahta nykyiseen työelämän murrokseen liittyvää ilmiötä: työnjakoa ja työn mielekkyyttä. Mielekkyyttä heikentävinä tekijöinä Pirttilä mainitsi muun muassa organisaatiomuutokset, tietotekniikan häiriöt, ongelmat tiedonkulussa ja yhteistyössä sekä huonon johtamisen.

Toimiessani työnohjaajana sekä johdon ja esimiesten valmentajana kohtaan Pirttilän esiin tuomia ilmiöitä. Organisaatiot elävät muutoksessa. Muutos on usein tarpeellinen, mutta ihmisten mielissä se voi näyttäytyä yhtä hyvin uhkana kuin mahdollisuutenakin.

Työyhteisö tarvitsee kasvollista muutosjohtajuutta, jossa limittyvät asioiden ja ihmisten johtaminen. Hyvin johdetussa organisaatiossa varmistetaan, että ihmisillä on todella mahdollisuus sitoutua organisaation perustehtävän mukaiseen toimintaan.

Usein johdetaan muutosta muttei ihmisiä muutoksessa. Työyhteisön jäsenet ja asiakkaat saattavat jäädä heitteille ja unohtua, vaikka juuri he ovat ydinasiantuntijoita. Työelämässä vallitsee kaaos. Työntekijä voi saada sähköpostiviestillä tietoa siitä, mihin tiimiin hän kuuluu, kuka on hänen esimiehensä ja millainen on hänen nykyinen toimenkuvansa ja työhuoneensa – jos niitä ylipäätään enää on.

Ihmisten on vaikeaa hahmottaa omaa organisaatiotaan, omaa yksikköään ja omaa tehtäväänsä. Tehtäviä delegoivia esimiehiä on kymmenkunta tai ei yhtään.

Myös esimiehillä on paineita. He saattavat tuntea riittämättömyyttä niin työajan, työn määrän kuin osaamisensa suhteen.

Nykyinen tapa pilkkoa töitä esimerkiksi pätkätöiden ja keikkatyöntekijöiden avulla ei mahdollista jatkuvuuden tunnetta johtajalle, työntekijälle eikä asiakkaalle. Vaihtuvien työntekijöiden määrä saattaa olla valtaisa jopa ihmissuhdetyössä. On tilanteita, joissa työnohjaaja on yhteisön vakituisin jäsen. Työn hallinnan ja yhteisöllisyyden tunne pirstaloituvat ja katoavat.

Raadollisimmillaan kaaoksen kasvot näyttäytyvät valelääkäreinä, murhaavina hoitajina ja päihtyneinä poliiseina.

Mitä

tehdä, jotta työelämän kehitys olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta myönteistä?

Johtajuudella on suuri merkitys. Psykologisesti läsnä oleva johtaja, joka on itse sitoutunut työnsä perustehtävään, on yhteisössä keskeinen voimavara ja tärkeä samaistumisen kohde. Johtajan tehtävänä on luoda ja ylläpitää työn tekemistä tukevia rakenteita sekä pitää perustehtävä elävänä ihmisten mielissä.

Toimivassa työyhteisössä osataan työskennellä ennakoivasti ja työtä arvioiden, kehittäen ja kokemuksesta oppien. Toimiva yhteisö ei ole ongelmaton, mutta siellä "nostetaan kissa pöydälle" ja tartutaan haasteisiin. Hyvässä työyhteisössä on paljon kypsää huumoria, avointa dialogia, empatiaa ja rehtiä työtoveruutta.

Hyvä työyhteisö ei ainoastaan tue jäsentensä hyvinvointia vaan myös tuottaa sitä – tällaisiakin yhteisöjä on. Hyvin organisoidussa työssä on mahdollista kasvaa ihmisenä. Siinä on sellaista imua, ettei eläkkeelle malta lähteä. Me ihmiset olemme työelämän luoneet, ja me voimme sen myös muuttaa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi