lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
VIERASKYNÄ

Monen nuoren taloudenhallinta on olematonta

Julkaistu: 5.8.2010 lehdessä osastolla Pääkirjoitus

Nuorten ihmisten maksuhäiriöiden määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2010 alkupuoliskolla.

Nuorten luotot ovat yleensä pieniä mutta tuloihin suhteutettuna huomattavia. Aikuistuvien nuorten elämässä vapaus on tärkeää eikä riskien ottamista ja luottokokeiluja pelätä.

Kulutusluoton saaminen on aikuisuuden, luottokelpoisuuden ja hyväksynnän osoitus. Luotonantaja olettaa nuoren toimivan markkinoilla vastuullisesti, vaikka tavat, joilla nuori hallitsee rahatalouttaan, ovat vasta muotoutumassa.

Taloudellisesta riippumattomuudesta on tullut täysi-ikäisyyden ohella tärkeä aikuisuuden määrittäjä. Vaikka nykynuoret ovat tottuneita rahankäyttäjiä, heillä on vähän kokemusta oman talouden hallinnasta ja ostopäätösten tekemisestä.

Pienet tulot, opintotuella eläminen sekä vakiintumattomat perhe- tai työsuhteet vaikuttavat kulutusmahdollisuuksiin ja lisäävät epävarmuutta. Luottojen käyttö ja maksuvaikeudet osuvatkin samaan aikaan kuin opintojen aloittaminen, työelämään siirtyminen, muutto lapsuudenkodista ja eri elämäntyylien kokeilu.

Nuorten luottojen ja velkojen hoitamisessa korostuvat impulsiivisuus, lyhytjänteisyys ja tietämättömyys. Esimerkistä käy virtuaalisen rahan käyttö. Luottokortti helpottaa ostosten tekoa ja valintoja mutta myös irrottaa toisistaan tuotteen hankinnan ja todellisen maksamisen.

Rahan lähteet vaikuttavat kulutukseen. Nuorten ansiot voivat olla hyvät työtilaisuuksien ja opintojen vaiheen mukaan, mutta monille pääasiallinen tulonlähde on opintotuki.

Pääasiallisella tulolla katetaan välttämättömät menot. Nuorten taloudet eivät ole vakiintuneet, joten välttämättömiä menoja on yleensä suhteellisen vähän. Palkka puolestaan on usein ylimääräistä, esimerkiksi osa-aikaisesta tai keikkatyöstä saatavaa rahaa. Sillä ei makseta välttämättömiä menoja, vaan se käytetään usein vapaa-ajan viettoon.

Moni nuori velkaantuukin silloin, kun tuloja on eniten. Rahankäytön kontrolli pettää, kun ylimääräistä rahaa kulutetaan impulsiivisesti.

Nuorilla voi olla useita luottoja. Taloutta tasapainotetaan uusilla luotoilla, koska maksuhäiriömerkintää ei vielä ole. Velkojen hoitaminen on toisinaan epätoivoista järjestelemistä. Nuoret hakevat harvoin ulkopuolisia neuvoja ja opastusta. Tilanteita pahentaa tietämättömyys perintätoimistojen yhteydenotoista.

Opintolaina maksetaan usein vasta opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Velkaa maksetaan yleensä takaisin epäsäännöllisillä tuloilla eikä sovitun maksuohjelman mukaan. Pienillä suorituksilla velka ei lyhene, koska pääasiassa maksetaan korkoja ja perintäkuluja.

Pankkien myöntämät kulutusluotot hoidetaan tutkitusti huolellisemmin kuin luottokorttilaskut, koska pankin antaman luoton kohde on paremmin selvillä.

Tutkimusten mukaan yletön optimismi voi olla syynä epärealistisiin arvioihin luoton maksusta. Jos tulevaisuuden rahansaantiin suhtaudutaan katteettoman optimistisesti, usko luottoerien maksuun on vahva ja kiinnostus luoton kustannuksiin vähäinen. Tämä selittää, miksi korkeakorkoiset kulutusluotot kiinnostavat.

Osa nuorista ei oivalla, että raha-asioita voisi hallita ja ongelmia ehkäistä. Toisaalta ylivelkaantuminen vie useita vuosia, joten voi olla vaikeaa ja turhauttavaa ajatella, miten ja missä vaiheessa ennaltaehkäisystä olisi ollut hyötyä.

Maksuvaikeudet heijastuvat nuorten osallistumiseen kaveripiirissä, rajoittavat elämää ja kulutusta sekä hidastavat aikuistumista ja kiinnittymistä yhteisöön. Maksuhäiriö vaikeuttaa asunnon vuokraamista, lainansaantia, opiskelua ja työpaikan saamista.

Nykyisessä kulutusyhteiskunnassa taloudellisen hyvinvoinnin merkitys korostuu. Talouden hallinnasta on tullut osa elämänhallintaa, sillä taloudessa tapahtuvilla muutoksilla on seurauksia muilla elämänalueilla. Luotonhakijalta edellytetään harkintaa luottoa käytettäessä, mutta vastuullisuutta vaaditaan myös luotonantajalta. Luottoja pitäisi tarjota nykyistä maltillisemmin.

Kirjoittaja on tutkija Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.