Naton on tuettava strategiassaan ydinaseiden riisuntaa Euroopassa

Nato hyväksyy 19.-20. marraskuuta Lissabonissa uuden strategisen oppinsa. Valmistelun aikana yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä ovat nousseet Naton ydinaseet ja niiden rooli Euroopan turvallisuudessa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on aktiivisesti puhunut ydinaseista luopumisesta. Venäjä ja Yhdysvallat ovatkin hiljattain päässeet yksimielisyyteen strategisten aseiden vähentämisestä uuden Start-sopimuksen pohjalta. Neuvotteluissa eivät kuitenkaan ole olleet mukana taktiset ydinaseet, vaikka sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat 1990-luvun alusta lähtien vähentäneet niiden määrää.

Natolla on nykyisin noin kaksisataa Yhdysvaltain taktista ydinasetta eri puolilla Eurooppaa. Nato-maista Ranskalla ja Britannialla on omat, Natosta osittain erilliset ydinaseensa.

Naton taktisilla ydinaseilla ei ole varsinaista sotilaallista merkitystä. Tämän vuoksi esimerkiksi Saksan uusi hallitus on esittänyt aseiden vetämistä pois maaperältään. Samaa ovat vaatineet myös Alankomaat ja Belgia.

Hiljattain Naton eurooppalaisten jäsenmaiden 36 entistä pääministeriä, ulkoministeriä ja puolustusministeriä sekä kenraalia - mukaan lukien Naton sotilaallisen komitean entinen puheenjohtaja - ovat esittäneet aseidenriisunnan ottamista keskeiseksi osaksi Naton turvallisuusajattelua. Nämä vaikuttajat ehdottavat, että tulevan strategian tekstissä todettaisiin seuraavasti:

"On kiireellinen tarve vähentää ydinaseiden roolia ja riskiä turvallisuuspolitiikassa globaalisti. Naton tulisi olla valmis antamaan tähän prosessiin merkittävä panoksensa. Ydinaseiden perustehtävä on toimia ydinhyökkäyksen pelotteena. Taktiset ydinaseet ovat menettäneet alkuperäisen pelotemerkityksensä perinteistä massiivista sotilaallista ydinvoimaa vastaan. Siksi Nato on valmis tukemaan Yhdysvaltain Euroopassa olevien taktisten ydinaseiden vähentämistä ja yhteen sovittamista."

Suomi on kansainvälisissä ydinsulkusopimusneuvotteluissa pitänyt jatkuvasti esillä kysymystä Euroopan taktisista ydinaseista.

Naton jäsenmaiden keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yhteisymmärrystä taktisten ydinaseiden pois vetämisestä. Ranska ei halua ylipäätään keskustella ydinaseiden riisunnasta, uudet Nato-maat tahtovat vaikuttaa Yhdysvaltojen ydinasepolitiikkaan, ja Venäjä on haluton vähentämään omia taktisia ydinaseitaan.

Naton yksipuolinen päätös taktisten ydinaseiden pois vetämisestä loisi todellista poliittista painetta myös Venäjän vastaavien aseiden poistoon.

On tärkeää, että tuemme Yhdysvaltojen taktisten ydinaseiden vetämistä pois Euroopasta.

Naton tulee ottaa strategisessa opissaan aktiivisesti kantaa ydinaseiden riisuntaan ja toimia asiassa aloitteellisesti. Suomen näkökulmasta olennaista on, että taktisten ydinaseiden poistaminen niin EU-maista kuin Venäjältäkin lisäisi olennaisesti maamme turvallisuutta.

Nyt marraskuussa tehtävillä Naton päätöksillä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten ydinaseiden riisunta etenee seuraavina vuosina.

Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja

Puolustusvoimain entinen komentaja

entinen puolustusministeri

entinen ulkoministeri

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi