Julkaistu: 12.7.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikkien 10-17-vuotiaiden lasten kotona on tietokone. Yhdeksällä lapsella kymmenestä on käytettävissään myös internet-yhteys.
Internet on muokannut nuorisokulttuuria avaamalla mahdollisuuden uudenlaiselle osallistumiselle, keskustelulle ja tietojen vaihdolle. Passiivisen kuluttamisen sijasta nuoret jakavat, soveltavat ja tuottavat mediasisältöä itselleen ja toisilleen. Median käyttäminen on yhteisöllistä ja osallistuvaa.
Vuorovaikutteinen media on vähentänyt lasten ja vanhempien yhdessäoloa samalla kun se on mahdollistanut nuorten välisen vertaisviestinnän ajasta ja paikasta riippumatta.
Vanhemmat tuntevat ja valvovat huonosti lastensa media-arkea. Monet nuorten suosimat verkkopalvelut ovat käytännössä aikuisille tuntematonta vyöhykettä.
Internet on nuorille samanlainen kohtauspaikka kuin aikanaan kylänraitti tai nuorisotalo. Internet-yhteisöihin liittyy kuitenkin myös uusia piirteitä, esimerkiksi visuaalisen vuorovaikutuksen voimakas korostuminen.
Suosittujen kuvagallerioiden keskeistä sisältöä ovat valokuvat ja niiden arviointi. Kuvagallerioiden suosio on ymmärrettävää, sillä nuoruusiän keskeisiä kysymyksiä ovat: Kuka minä olen? Kelpaanko minä itsenäni? Hyväksytäänkö minut joukkoon?
Toisilta nuorilta saatu palaute voi parhaimmillaan olla itsetuntoa kohottavaa, mutta pahimmillaan se on syvästi haavoittavaa. Ulkonäköpaineilla ja jatkuvalla arvioinnin kohteena olemisella voi olla haitallisia vaikutuksia nuoren sosiaalisen identiteetin rakentumiseen.
Internet tarjoaa nuorille mahdollisuuden peilata ajatuksiaan anonyymisti muiden nuorten kanssa. Sieltä voi käydä hakemassa tietoa, jota ei kehtaa edes kavereilta kysyä, ja sieltä löytää arvokasta tukea muilta nuorilta, jotka painivat samojen pulmien kanssa. Tällaisia vaikeita asioita voivat olla esimerkiksi vanhempien ero ja muut kotiongelmat.
Vertaistuki verkossa on avuksi myös sellaisille nuorille, joiden on vaikea keskustella asioista kasvokkain tai joiden sosiaalinen elämä reaalimaailmassa on kapeaa. Parhaimmassa tapauksessa nuoret auttavat ja kannustavat toinen toisiaan. Toimiva vertaistuki estää syrjäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä.
Vaikeuksia syntyy, jos vertaistuki ylläpitää ongelmakäyttäytymistä ja kannustaa stereotyyppiseen tai jopa sairaalloiseen ajatteluun. Ääriesimerkkeinä tästä ovat anoreksiaa ja itsemurhaa ihannoivat vertaisryhmät.
Anoreksiasivuilla ihannoidaan langanlaihoja julkkiksia, annetaan sairaalloisia laihdutusvinkkejä ja pohditaan esimerkiksi kysymystä, miten paljon ilmassa on kaloreita. Ryhmän ajatusmaailmaa vastustavat kommentit sivuutetaan tai kierretään.
Nuorten yhteisöissä on harvoin osallisina asiantuntijoita, ja nuoren sosiaalinen kasvu saattaa vinoutua virheellisen tai puutteellisen tiedon vuoksi.
Muutamat järjestöt tarjoavat aikuisen tukea virtuaaliympäristöissä. Aikuisten ohjaama nuorten välinen vertaistuki on mahdollisuus, jota ei ole vielä hyödynnetty.
Yksi tärkeimmistä nuoruusiän kehitykseen kuuluvista vaiheista on vanhemmista irtautuminen ja itsenäisen elämän aloittaminen. Nuori ei samaistu aikuisiin vaan ikäisiinsä. Aikuisten tarjoama verkkotuki saattaa siksi jäädä nuorille etäiseksi.
Nuorten keskinäistä vertaistukea ohjaava aikuinen ei tarjoa valmiita ratkaisuja vaan antaa nuorille tilaa, tukee, kannustaa, luottaa ja kuuntelee. Nuorten itsensä ideoima, suunnittelema ja toteuttama toiminta on nuorten silmissä kiinnostavaa ja uskottavaa.
Nuorten ideoima vertaistuki voi saada internetissä monenlaisia muotoja: chatteja nuorten suosimissa verkkopalveluissa, keskustelupalstoja, sarjakuvia, valokuvareportaaseja, asia-artikkeleita, testejä, gallupeja, blogeja tai mitä ikinä nuoret keksivätkin. On tärkeää, että sekä sisällöt että muodot ovat nuorten itsensä ideoimia ja toteuttamia.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on parhaillaan käynnistämässä hanketta, jossa nuoret kehittävät yhdessä aikuisten ohjaajien kanssa verkkovertaistukea sosiaalisen kasvun tukemiseen. Hanke kumpuaa koulujen tukioppilastoiminnasta. Nuorten tekstejä julkaistaan liiton ylläpitämässä Nuortennetissä (www.mll.fi/nuortennetti) ja nuorten käyttämissä verkkoyhteisöissä.
Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa kannustamalla heitä ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja osallistumaan keskusteluihin. Lähtökohtana on, että media ei ole pelkkä väline, vaan se luo sosiaalisia tiloja, joissa nuoret rakentavat identiteettiään. Hankkeessa yhdistellään mediakasvatusta ja nuorisotyötä.
Verkossa tarvitaan yhä myös turvallisia aikuisia, joiden puoleen nuori voi kääntyä ongelmatilanteissa. On erittäin tärkeää, että järjestöt tarjoavat aikuisten aikaa, mutta paras tuki tulee kuitenkin kotoa. Turvallinen arki ja vanhempien kiinnostus lastensa tekemisiin mediassa ovat paras suoja median haittavaikutuksia vastaan.
Vanhempia tarvitaan mukaan lastensa mediankäyttöön, sillä nuorilta puuttuu elämänkokemuksen tuoma peilauspinta, johon suhteuttaa näkemäänsä ja kokemaansa.
Kirjoittaja on nuorisotyön
suunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi