Olympialaiset toivat Kiinalle huomiota mutteivät muutoksia

Jos tavallinen kiinalainen halusi keskiviikkona mennä paikan päälle katsomaan olympiatulen saapumista Pekingiin, ei se niin vain onnistunut. Kiinan hallitus ohjasi soihtuviestin viimeiset metrit yhtä tarkkaan kuin se on pyrkinyt ohjaamaan kaiken muunkin, mikä liittyy perjantaina alkaviin kisoihin.

Varsinaisissa kisajärjestelyissä Kiina on toistaiseksi pärjännyt erinomaisesti. Jos Kiina halusi osoittaa pystyvänsä järjestämään suuren urheilutapahtuman ja rakentamaan tarvitut liikenneyhteydet ja stadionit ajallaan, niin se on nyt osoitettu. Kiinalaiset ovat siitä ilmeisen ylpeitä.

Olympialaisten järjestämisen rinnalla esiin nousevat laajemmat kysymykset: millainen kuva Kiinasta olympialaisten peilistä heijastuu, mitä kaikkea on luvattu ja miten kisat mahdollisesti muuttavat Kiinaa? Julkisuuskuvan ohjaaminen ei ole onnistunut Kiinan johtajilta läheskään yhtä hyvin kuin tekniset järjestelyt. Lupauksia on täyttämättä ja muutokset lienevät lopulta vähäisiä.

Turhautuminen erityisesti länsimaiden odotuksiin kuului presidentti Hu Jintaon viestissä, kun hän perjantaina varoitti politisoimasta olympialaisia. Varoitus tuli hieman myöhään ja oli muutenkin harhaan osunut, ottaen huomioon Kiinan johdon itsensä olympialaisille asettamat poliittiset tavoitteet. Niiden on tarkoitus vahvistaa hallituksen asemaa Kiinassa ja Kiinan asemaa maailmassa.

Kiina on itse myötävaikuttanut siihen, että sen poliittiset tavoitteet on poliittisesti kyseenalaistettu. Esimerkiksi kovaotteisten turvamiesten lähettäminen maailmalle olympiasoihdun saattueeksi saattoi turvata soihdun etenemistä, mutta antoi tylyn kuvan poliisivaltiosta.

Matka kohti Pekingin olympialaisia on kaiken kaikkiaan ollut pitkä ja dramaattinen. Tapahtumat valmistelujen aikana ovat tarjonneet kaikille paljon oppimismahdollisuuksia, mikäli ne halutaan hyödyntää.

Kiina saattoi havaita, että kotiyleisölle tarkoitettu propaganda Tiibetin mellakoista ei toiminut kansainvälisesti vaan kääntyi Kiinaa vastaan. Seuraavaksi maan johto ehkä havaitsi saavansa hyvin myönteistä palautetta, kun se kokeili jonkin verran avoimuutta tiedottaessaan Sichuanin maanjäristyksestä.

Länsimaissa saatettiin vuorostaan havaita, että kiinalaisten kohtuuttomaksi mieltämä olympialaisten arvostelu herätti uhmakkuutta ja kääntyi Kiinan hallituksen eduksi. Se saattoi osaltaan helpottaa hallituksen valitsemaa jäykkää linjaa.

Kisojen alla Kiinassa ei ole ollut mitään merkkejä mielipidevapauden lisääntymisestä. Journalisteille luvattu avoin tiedonsaanti on ollut kiven takana. Tiedonsaanti tiettävästi taataan Kansanvälisen olympiakomitean kanssa solmitussa yksityiskohtaisessa isäntäkaupunkisopimuksessa, joka on yhä salainen.

Olympialaiset ovat yhä ainutlaatuinen urheilutapahtuma. Kisojen päätyttyä ne ovat kuitenkin vain yksi urheilumuisto monien joukossa ja hyvin lyhyt jakso Kiinan pitkässä kehityksessä.

Presidentti Hun mukaan kisat edistävät Kiinan modernisointia. Se on kuitenkin enemmän kytköksissä inflaatioon ja energiakustannuksiin kuin olympiakisoihin.

Jos kisoista ei ole hyötyä Kiinan hallituksen muutospelkojen poistamisessa ja sitä kautta vapauksien edistämisessä Kiinassa, jää niiden laajempi merkitys vähäiseksi. Se, että ulkomaiset toimittajat eivät enää lain mukaan tarvitse hallituksen lupaa tavallisten kiinalaisten haastattelemiseen ei ole kovin suuri edistysaskel, eikä siitä ole suurta hyötyä kiinalaisille itselleen.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi