Palvelusetelistä uusi erikoismaksuluokka

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) valmistelutti poikkeuksellisen ripeästi lakiehdotuksen palveluseteleiden käyttöönotosta terveydenhoidossa. Hallitus hyväksyi lakiehdotuksen viime torstaina, ja ensi perjantaina se on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä. Lain pitäisi tulla voimaan jo kesäkuun alussa.

Ministeri Risikko kehuu palvelusetelin lisäävän kuntalaisten valinnan mahdollisuutta, jos kunnat ottavat setelin käyttöön. Väljä lakiehdotus antaa kunnille vallan päättää paitsi koko setelin käyttöönotosta, myös sen arvosta. Setelin arvo voi olla joko samansuuruinen kaikille tai riippua saajan tuloista.

Tärkeää on, että setelin ei tarvitse kattaa hoidon kustannuksia niin paljon, että asiakkaan omavastuu jäisi saman suuruiseksi kuin mitä se olisi, jos asiakas valitsisi kunnan tuottaman palvelun.

Palvelusetelistä on näin tulossa uusi terveydenhoidon erikoismaksuluokka, joka suuren metelin säestämänä poistettiin muutama vuosi sitten, kun laki hoitotakuusta säädettiin.

Erikoismaksuluokka toimi aikoinaan niin, että maksamalla lääkärille lisää potilas saattoi julkisessa sairaalassa valita hoitavan lääkärin. Vastoin tarkoitusta erikoismaksuluokka toimi myös ohituskaistana leikkausjonoissa. Erikoismaksuluokan potilaat pääsivät yleensä nopeammin leikkauksiin kuin tavallisissa jonoissa odottavat.

Palveluseteli ei poista kunnilta velvollisuutta järjestää potilaan hoitoa omana työnään, ja potilaalle jää oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottua palveluseteliä.

On kuitenkin todennäköistä, että seteliä tarjotaan juuri sellaisissa tilanteissa, joissa kunnalla on vaikeuksia järjestää hoito julkisessa terveydenhoidossa määräaikojen rajoissa. Setelistä hyötyvät etenkin ne, joilla on varaa maksaa setelin ja yksityissektorilta ostetun palvelun erotus.

Palvelusetelien käytön laajentamista terveydenhoitoon perustellaan myös sillä, että se lisäisi potilaan valinnan vapautta. Perustelu osuu oikeaan suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa. Jos syrjäisemmässä Suomessa ei ole julkisen terveydenhoidon palveluksessa yhtään silmälääkäriä, gynekologia tai ortopedia, ei niitä ole samoilla seuduilla yksityispuolellakaan.

Uusi laki voi sen sijaan ohjata lääkärikuntaa yhä hanakammin hakeutumaan yksityissektorin palvelukseen, jos julkisen puolen asiakkaista entistä suurempi osa koostuu niistä ihmisistä, joilla ei ole toimivaa työterveyshuoltoa, sairaanhoitovakuutusta eikä varaa maksaa palvelusetelin ja ostetun palvelun erotusta.

Palvelusetelistä tulee myös yritystuki yksityissektorille. Sen arvon pitää joka tapauksessa olla suurempi kuin mitä potilas saa Kela-korvauksena yksityisestä sairaanhoidosta, muuten sillä ei ole toivottua ohjausvaikutusta.

Laki jättää kunnalle oikeuden myös tarkistaa halutessaan palvelusetelin arvoa. Oikeuteen sisältyy vaara, että setelin reaaliarvo ajan mittaan kutistuu yksityisten tuottamien palveluiden kallistuessa.

Jos hallitus haluaa perustaa uuden sairaanhoidon erityismaksuluokan tai kasvattaa merkittävästi kansalaisten omaa rahoitusosuutta sairaanhoidossa, pitää se tehdä avoimesti ja todelliset tarkoitusperät paljastaen ja myös perustellen, miksi niin tehdään. Maksujen korotuksia tai uudenlaisia ohituskaistoja hoitoon ei saa piilottaa palvelusetelilakiin.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi