Perusoikeuksiin kajottaessa avoimuus on keskeinen asia

Eduskunta saa tänään hyväksyttäväkseen hallituksen esityksen sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Lakiesityksestä ja sen valmisteluvaiheista on käyty julkisuudessa kiivasta keskustelua. Lain vastustajat kutsuvat sitä "urkintalaiksi", koska se antaa mahdollisuuden tietyissä tilanteissa selvittää sähköpostin tunnistetietoja. Tai lakia on kutsuttu "lex Nokiaksi" sillä perusteella, että Nokialla on sanottu olleen keskeinen rooli lain valmistelussa. Yhtiö kiistää väitteen.

Lakiesitys on itse asiassa yritys selkeyttää ja laajentaa viisi vuotta sitten säädetyn lain soveltamisalaa, joka jo antaa "yhteisötilaajalle" eli verkkoyhteyden ylläpitäjälle oikeuden käsitellä sähköpostin tunnistetietoja väärinkäyttötapauksissa. Lakiesityksessä on nyt tarkemmin määritelty, missä tilanteessa sähköpostien tunnistetietoihin saa kajota. Niin voi tehdä, jos yrityksen "keskeinen yrityssalaisuus" tai "merkittävä kehittämistyö" on vuodettu tai jos yhteisötilaaja havaitsee, että verkon toiminta on vaarassa tai sitä käytetään luvattomiin tarkoituksiin. Lakiesityksen periaate on, että tunnistetietoihin kajoaminen on yrityksen tai yhteisötilaajan viimeinen vaihtoehto; sitä ennen on muilla tavoin pyrittävä varmistamaan, että asiat ovat kunnossa. Tunnistetietojen avaamisesta pitää etu- ja jälkikäteen raportoida tietosuojavaltuutetulle. Sähköpostin sisältöä ei saa avata. Jos yhteisötilaaja toimii vastoin lakia, siitä seuraisi rikosoikeudellinen vastuu.

Lakiesitystä on arvosteltu siitä, että sen avulla yritys tai muu yhteisötilaaja saa oikeuden puuttua perustuslaissa turvattuun perusoikeuteen pitää luottamuksellinen viesti salassa. Perusoikeuksia rajoitetaan monissa laeissa, mutta punninta on tehty aina yksityisen ja yleisen edun tai eri perusoikeuksien välillä. Nyt vaakakupissa on kysymys, ovatko lakiesityksessä yrityssalaisuuden turvaamiseksi tai verkon toimintakyvyn ylläpitämiseksi esitetyt perusoikeuksiin puuttuvat toimet välttämättömiä ja oikein suhteutettuja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna asiassa yksiselitteistä vastausta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli kahdeksaa asiantuntijaa, joista enemmistö suhtautui kriittisesti ajatukseen, että yksityinen yritys saa luvan avata tunnistetietoja. Perustuslakivaliokunta korjasi lausuntojen perusteella lakiesitystä ja totesi yksimielisesti, että lainmuutoksen voi säätää tavallisena lakina.

Lakiesitystä on arvosteltu myös siitä, että samaan lakimuutokseen on otettu niin yrityssalaisuudet kuin verkon yleinen suojaaminenkin. Näiden asioiden yhdistämisestä on pitkälti syntynyt se kansanliike, joka lakia vastustaa. Pelätään, että lain myötä kenen tahansa yksityiselämän suojaa voidaan loukata. Yhteisötilaajat voivat palvella suurta joukkoa ihmisiä; esimerkiksi Helsingin yliopiston verkon piirissä on noin 52 000 käyttäjää.

Lakiesitystä on valmisteltu läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Järjestöt ovat lakiesityksen sisällön yhdessä hyväksyneet, joskin Akava harasi pitkään esitystä vastaan. Julkisuuteen on kerrottu, että lakiesityksen valmisteluun on liittynyt kovasanaista painostusta.

On luontevaa, että työmarkkinajärjestöt ovat keskeisessä osassa, kun valmistellaan työelämän lainsäädäntöä, kuten yritysten tietosuojan vahvistamista. Kyseessä oleva laki koskettaa kuitenkin kansalaisia ja yhteiskuntaa paljon laajemmin. Siksi valmistelun tulisi olla laajapohjaista ja avointa. Etenkin, kun lakiesityksessä kajotaan kansalaisten perusoikeuksiin.

Yritysten ja yhteisötilaajien tietosuojasta tulee pitää huolta, mutta tähän lakiesitykseen ja sen valmisteluun liittyy sellaisia kysymysmerkkejä, että esitys on lain kunnioituksen vuoksi syytä palauttaa laajapohjaiseen ja avoimeen valmisteluun.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi