torstai 24.4.2014 | Pertti  Onnittele e-kortilla

Perusturva rapautuu ja köyhien määrä kasvaa

2.3.2011 3:00

Toimikauttaan lopettelevalle hallitukselle on tapana antaa arvosanoja eri asioiden hoitamisesta. Perusturvan riittävyyttä arvioineiden asiantuntijoiden raportin perusteella hallituksen toimet sosiaaliturvan varassa elävien hyväksi jäävät vähäisiksi.

Perusturvan varassa elävälle ihmiselle jää asumismenojen jälkeen käytettäväksi noin neljännes siitä rahasta, jonka keskituloinen voi käyttää elämiseensä. Sen lisäksi, että perusturvan taso on parinkymmenen viime vuoden aikana laskenut, sen varaan on joutunut yhä useampia ihmisiä.

Jo noin 150 000 suomalaista – liki Turun kaupungin väestön verran – elää lähes pelkällä perusturvalla. Niitä, joiden bruttotuloista yli puolet maksetaan perusturvasta, on jo yli 400 000. He kaikki tietävät arkipäivän kokemuksesta, mitä on olla köyhä Suomessa.

Sen sijaan suurelle osalle väestöstä ja osalle päättäjistäkin köyhyyden käsite ja määritelmät ovat epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Osaksi ne ovatkin, sillä missään ei ole päätetty yksiselitteisesti, miten köyhyys määritellään.

Sosiaaliturvan varassa eläjillä riittää myös kadehtijoita, joiden mielestä liian hyvä sosiaaliturva houkuttelee suomalaisia pois työelämästä. Siksi oli hyvä, että sosiaaliturvan riittävyyttä pohtinut työryhmä käytti työssään monia köyhyyden mittareita. Yksi niistä oli kansalaisten oma käsitys siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan kohtuulliseen elämiseen.

Selvitys osoitti, että perusturvan varassa eläviltä ihmisiltä puuttui noin kolmannes rahamäärästä, jota kansalaiset pitävät kohtuullisen elämän edellytyksenä. Samaan aikaan kun perusturvan ostoarvo on vähentynyt, keskituloiset ja vauraammat ovat rikastuneet.

Istuva hallitus ansaitsee kiitokset siitä, että se sääti lain, joka velvoittaa jokaista hallitusta tästä eteenpäin teettämään vastaavan selvityksen sosiaaliturvan tasosta. Riippumattomien asiantuntijoiden tekemät laskelmat osoittavat kiistatta, onko perusturvaa parannettu vai onko sen annettu rapautua.

Neljän vuoden välein ilmestyvä raportti lopettaa toivottavasti myös opposition ja hallituksen jatkuvan kädenväännön ja venkoilun siitä, kenen hallituskaudella suurimmat parannukset onkaan tehty.

On tärkeää, että perusturvan tasoa ja riittävyyttä arvioidaan aina hallituskauden lopussa. Se tuo köyhimpien aseman väkisinkin mukaan vaalikeskusteluihin ja pakottaa ehdokkaat ottamaan kantaa tulonjakopohdintoihin.

Kun hallitus on koottu vaalien jälkeen, poliitikot tietävät, että onnistuminen sosiaaliturvan rakentamisessa mitataan ja julkistetaan taas muutaman vuoden kuluttua. Se tuo toivottavasti avoimuutta päätöksiin niin, että erilaisten menojen leikkausten, verouudistusten tai palvelumaksujen muutosten vaikutukset lasketaan ja esitellään selkeästi ennen päätösten tekemistä.

Nyt julkistettu selvitys osoittaa, että väestöryhmien asemaa kyetään kyllä parantamaan, kunhan toimeen tartutaan tosissaan. Eilen voimaan tullut takuueläke kasvatti pelkän kansaneläkkeen varassa elävien eläkeläisten bruttotuloja yli 100 euroa kuussa. Korotus nosti eläkeläiset ainoaksi sosiaaliturvaa saavien ryhmäksi, jonka käyttöön asumismenojen jälkeen jäävä rahamäärä on hieman kasvanut.

Sosiaaliturvan rapautuminen on johtanut siihen, että käytännössä lähes kaikki perusturvan varassa elävät joutuvat täydentämään toimeentuloaan myös toimeentulotuella.

Alun perin toimeentulotuen tehtävä oli auttaa ihmisiä hetkellisten vaikeiden aikojen yli. Kun muu sosiaaliturva – työttömyysturva, kotihoidon tuki, sairauspäivärahat ja niin edelleen – ei riitä elämiseen, toimeentulotuesta on tullut osa perustuloa.

Jotta toimeentulotuki voitaisiin palauttaa alkuperäiseen asemaansa eräänlaiseksi hätäavuksi, pitäisi muun perusturvan tasoa nostaa. Se taas on hyvin vaikeaa, sillä ansiopäivärahojen ja työttömän perusturvan suhdetta ei haluta muuttaa. Jos perusturvaa kasvatetaan, ansioturvaankin vaaditaan vastaavaa korotusta. Kierre tulee niin kalliiksi, ettei siihen katsota olevan varaa.

Surullisinta asiantuntijoiden raportissa on, että se kertoo siitä perusturvasta, jota Suomessa on mahdollista saada, jos osaa hakea. Läheskään kaikki eivät osaa tai kehtaa anoa ainakaan toimeentulotukea.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>