Pitkäikäisyyseläke on tervetullut esitys

Julkisen talouden kestävyyden kannalta yksi keskeisistä kysymyksistä on se, miten tulevaisuudessa pystytään kantamaan väestön ikääntymisestä johtuvat kustannukset. Suomalaisten ikäpyramidi on kääntymässä lähes kärjelleen, ja kehitys on nopeampaa kuin missään muussa EU-maassa. Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on inhimillisen vanhustenhoidon takaaminen kaikille.

Valtiovarainministeriössä on valmistunut selvitys, jossa arvioidaan ikääntymisen mukanaan tuomia hoito-, hoiva- ja rahoitushaasteita. Selvityksen yhtenä osana on valmistunut malli ansiosidonnaista työeläkettä täydentävästä uudenlaisesta lisäeläkkeestä, joka on nimetty esityksessä pitkäikäisyyseläkkeeksi.

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ikäraja voitaisiin asettaa myös korkeammaksi, esimerkiksi 85 vuoden ikään.

Jos vakuutuksen ottaja kuolisi ennen kuin pitkäikäisyyseläkkeen maksaminen alkaisi, eläkevakuutukseen sijoitettu pääoma ja siitä saatu tuotto käytettäisiin kartuttamaan muiden järjestelmässä mukana olevien eläkettä. Tätä ominaisuutta kutsutaan kuolevuushyvitykseksi, ja juuri se yhdessä korkeaan ikään sidotun nostamiskynnyksen kanssa mahdollistaa sen, että verraten pienellä panoksella saisi jo tuntuvan lisäeläkkeen 80 ikävuodesta eteenpäin. Ellei tätä nostoikää ja kuolevuushyvitystä olisi, eläkevakuutukseen sijoitettavan summan pitäisi olla moninkertainen.

Valtiovarainministeriön ehdotus täydentäisi hyvin nykyistä lakisääteistä ja vapaaehtoista eläkesäästämistä. Kun eliniänodote kasvaa, on ennustettavissa, että tulevaisuudessa pitkäikäisten ihmisten viimeisten vuosien eläkkeen ostovoima heikkenee. Vapaaehtoisella eläkesäästämisellä taas säästetään nykyään lisäeläketurvaa, joka riittää 10–15 vuodeksi – juuri siihen ikään, jolloin hoivakustannukset alkavat kasvaa.

Valtiovarainministeriön esittelemä pitkäikäisyyseläkkeen malli olisi siis juuri sellainen palikka, jolla voitaisiin kannustaa ihmisiä itseään varautumaan ikääntymisen aiheuttamien hoivakustannusten nousuun. Tämä malli on järkevä myös siksi, että yksin elävien pitkäikäisten ihmisten määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti.

Pitkäikäisyyseläke antaisi yksityiselle ihmiselle henkilökohtaista puskuria sen varalle, että hän tarvitsee jossain vaiheessa aiempaa enemmän apua pystyäkseen selviytymään omin voimin omassa kodissaan.

Yhteiskunnan kannalta on järkevää auttaa ihmisiä varautumaan hoivakustannusten kasvuun myös itse. Näin saadaan helpotetuksi painetta, joka kohdistuu julkisen sektorin tarjoamiin hoivapalveluihin, kun osa ihmisistä pystyy kattamaan suuremman osan hoivakustannuksistaan itsenäisesti.

Pitkäikäisyyseläke nostaa esiin kysymyksen, johtaisiko se vanhustenhuollon eriarvoistumiseen, kun osalla väestöstä olisi varaa säästää elämänsä viimeisien vuosien varalle lisäeläke ja osalla ei. Voisiko julkinen valta tämän jälkeen luikerrella palveluvastuustaan?

Pitkäikäisyyseläkettä arvioitaessa olisikin välttämätöntä määritellä samassa yhteydessä julkisen palvelun laatustandardit ja kilpailuttamisen periaatteet.

Valtiovarainministeriön esitys on tervetullut keskustelunavaus. Asiantuntijat ovat pitkään varoittaneet, ettei ikääntymisen haasteista selvitä nykyisillä rakenteilla. Siksi kannattaa ottaa vakavaan harkintaan pitkäikäisyyseläkkeen lisäksi se, olisiko nimenomaan tämänkaltaista säästämistä syytä tukea veroporkkanalla.

Valtiovarainministeriön malliin pitkäikäisyyseläkkeestä sisältyy myös ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä pitkäaikaissäästämisen kuluttajansuojan kannalta. Esityksen mukaan vakuutettu saisi vaihtaa vakuutuksen tarjoajaa vapaasti milloin tahansa. Lisäksi eläkesäästöstä karttuvan ylijäämän jako vakuutusyhtiön ja vakuutetun välillä määritettäisiin yksiselitteisemmin kuin nykyisessä vakuutusyhtiölainsäädännössä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi