Pohjoismaiden kannattaa tiivistää puolustusyhteistyötään

 Pääosa euroatlanttisen alueen maista on joutunut muuttamaan puolustusrakenteitaan kyetäkseen yhä haastavampiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Suurimmaksi haasteeksi on muodostunut määrällisesti riittävien ja alueellisesti kattavien sotilaallisten kykyjen ylläpito yhä pienemmillä resursseilla.

Puolustuksen toimintamenot ovat nousseet, ja materiaalihankintoihin käytettävien varojen ostovoima on heikentynyt. Puolustusbudjetit ovat kuitenkin säilyneet ennallaan. Yhä useampi maa joutuu nyt miettimään, mistä kyvyistä on luovuttava vai voidaanko niitä ylläpitää kansainvälisen yhteistyön avulla.

Norjan ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat esittelivät uuden yhteistyömallinsa ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä ja norjalaisessa Dagbladetissa elokuussa 2007. Yhteistyötä suositeltiin 18 alueella, jotka sisältävät muun muassa samantyyppisen materiaalin hankinnat, koulutus- ja harjoitustoiminnan, harjoitusalueiden ja ilmatilan käytön sekä logistiikka- ja tukirakenteiden hyödyntämisen yhteistyössä.

Norja ja Ruotsi ovat jatkaneet yhteistyötä, ja nyt myös Suomi on tullut aktiivisesti mukaan. Suomen mukaantulo lisää ja parantaa yhteistyömahdollisuuksia.

Raportissa, jonka olemme jättäneet puolustusministereillemme, on tunnistettu ja arvioitu noin 140 ajankohtaista yhteistyöaluetta. Näistä 40:n kohdalla yhteistyö voidaan käynnistää pikaisesti; kyseeseen tulevat muun muassa ilma- ja merivalvonta, sotilas- ja lääkintäkoulutus sekä kuljetusten yhteiskäyttö.

Ympäristövaatimukset, laivaliikenteen lisääntyminen sekä öljy- ja kaasutoimitusten kasvu edellyttävät nykyistä tehokkaampaa merivalvontaa Pohjois-Atlantilla, Barentsinmerellä ja Itämerellä. Merivalvontatiedon vaihtaminen vahvistaa myös maiden kykyä kansallisen suvereniteetin turvaamiseen.

Ilmavalvontayhteistyö tehostaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Samalla koulutus- ja harjoitusyhteistyötä voidaan helpottaa yksinkertaistamalla ja yhtenäistämällä rajojemme yli tapahtuvien lentojen menettelytapoja.

Yhdessä maillamme on mahdollisuus kehittää myös tulevaisuudessa tarvittavia joukkoja, kuten esimerkiksi mekanisoituja pataljoonia tykistö- ja johtamisjärjestelmineen.

Nykyään kaikilla kolmella maalla on omat ampuma- ja harjoitusalueensa kaikille puolustushaaroille. Ampuma- ja harjoitusalueiden yhteiskäyttö parantaa suorituskykyjä ja luo kustannustehokkuutta.

Kuljetusten yhteiskäyttö tehostaa resurssien käyttöä ja lisää joustavuutta meri-, ilma- ja maakuljetuksissa. Yhteispohjoismainen kuljetusten koordinointielin lisää hyötyjä. Meillä on myös mahdollisuus nykyistä paremmin koordinoida pohjoismaisten joukkojen osallistumista kansainvälisiin operaatioihin ja niihin liittyviä tukikohtajärjestelyjä.

Lääkintäkyky on kriittinen kyky kansainvälisissä operaatioissa. Tavoitteena on perustaa yhteinen lääkintäalan koulutusohjelma ja kenttäsairaala sekä kehittää tarvittavaa evakuointikykyä.

Samoin yhteistyö sotilaskoulutuksen eri vaiheissa parantaa laadukkuutta ja säästää resursseja.

Toteutuessaan nämä yhteistyöaloitteet antavat pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle uuden ulottuvuuden. Vielä suurempia hyötyjä voidaan saavuttaa koordinoimalla maittemme puolustusrakenteiden kehittämistä ja materiaalihankintoja.

Yhteistyömalli on uusi ja haasteellinen. Se tulee vaikuttamaan puolustussuunnitteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Mahdollinen puolustuksen lisärahoituskaan ei ratkaisisi kaikkia haasteitamme. Ratkaisuja tulee hakea yhdessä.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö ei ole vaihtoehto olemassa oleville turvallisuusorganisaatioille, kuten EU:lle ja Natolle, vaan välttämätön lisä kehitettäessä tarvittavia suorituskykyjä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö on tulevaisuuteen katsovaa myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Olemme esitelleet yhteistyömalliamme ja sen konkreettisia yhteistyöaloitteita sekä Natolle että EU:lle. Mallia on tuettu, ja palaute on ollut positiivista.

Pidämme tärkeänä, että ehdotuksemme nähdään osana laajempaa pohjoismaista, eurooppalaista ja transatlanttista kokonaisuutta. Tämä yhteistyömalli on ennen kaikkea tarpeellinen ja konkreettinen toimenpide, jotta voimme kehittää maittemme puolustusta pitkäjänteisesti taloudellisessa ja rakenteellisessa tasapainossa.

Kaskeala on Suomen, Diesen Norjan ja Syrén Ruotsin puolustusvoimien komentaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi