Puuta poltetaan terveyden kustannuksella

Suomesta ei voi tulla bioenergian mallimaata ilman asianmukaisia päästömääräyksiä.

Suomi pyrkii tällä vuosikymmenellä voimakkaasti lisäämään kiinteiden biopolttoaineiden käyttöä. Lisäys on osa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiaa, jonka avulla aiotaan saavuttaa EU:ssa sovitut tavoitteet uusiutuvien energianlähteiden osuudesta energian kokonaiskulutuksessa vuoteen 2020 mennessä.

Puun pienpoltto kotitalouksissa halutaan vähintäänkin säilyttää nykyisessä suuruudessaan eli 13 terawattitunnissa (TWh), joka vastaa noin neljää prosenttia kaikesta maassamme kulutetusta energiasta. Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa halutaan kolminkertaistaa 21 TWh:iin.

Terveystutkijoita ihmetyttää, miksi näin runsas kiinteiden biopolttoaineiden käyttö aiotaan toteuttaa ilman kunnollisia päästörajoja pienpolttolaitteille ja pienille energialaitoksille. Tällaisia päästömääräyksiä on annettu muun muassa Saksassa ja Itävallassa.

Nykyisin käytössä olevissa puun pienpolttolaitteissa on palamisen tehokkuuteen liittyviä puutteita, minkä vuoksi ne päästävät ilmaan suuria määriä terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Suomessa yli kaksi miljoonaa puun pienpolttolaitetta tupruttaa ilmaan neljänneksen pienhiukkasten vuotuisista kokonaispäästöistä – saman verran kuin kaikki energialaitokset yhteensä ja enemmän kuin koko tieliikenne.

Pienhiukkaset ovat ihmisen terveydelle kaikkein haitallisimpia ilmansaasteita. Niiden on arvioitu aiheuttavan Suomessa joka vuosi lähes 1 300 hengityselin- ja sydänsairauksista kärsivien ennenaikaista kuolemantapausta. Sairastamisen lisääntymisestä syntyvät kustannukset on arvioitu noin 300 miljoonaksi euroksi vuodessa. Pääkaupunkiseudulla tehdyt tutkimukset vahvistavat hiukkasten yhteyden kuolleisuuteen ja vakaviin sairauskohtauksiin.

Puun epätäydellisessä palamisessa syntyviä pienhiukkasia voidaan nykytiedon mukaan pitää yhtä haitallisina hengityselin- ja sydänsairauksista kärsiville kuin vanhan dieselauton pakokaasuhiukkasia. Samalla muodostuvat kitkerät ja ärsyttävät kaasut todennäköisesti lisäävät hengityshaittoja.

Suuresta osasta maassamme käytettävistä puun pienpolttolaitteista tupruaa suodattamatonta tupakansavua muistuttavia päästöjä: paljon nokea ja syöpävaarallisia orgaanisia yhdisteitä.

Miksei näiden päästöjen haitallisuutta haluta uskoa? Millä oikeudella taajaman pientaloasuja katsoo jopa huonon puun polton olevan vain hänen oma asiansa, vaikka savut tunkeutuvat naapureiden koteihin?

Kaupungeissa ja taajamissa ei voi elää samalla tavoin kuin haja-asutusalueella, jossa savuilla ei ole samanlaista merkitystä kansanterveydelle. Pääkaupunkiseudulla puun pienpolton on todettu kasvattavan selvästi pienhiukkasten ja niihin sitoutuneiden syöpävaarallisten hiilivetyjen pitoisuuksia kaukolämpöverkoston ulkopuolelle jääneillä vanhoilla pientaloalueilla.

Suomen kaupungeissa ja taajamissa on edelleen tuhansia puunpolttoon käytettäviä kattiloita ilman vesivaraajaa. Tällaisen laitteen pienhiukkaspäästöt ovat jopa 30-kertaiset hyvään polttolaitteeseen verrattuna.

Suuri ihmetyksen aihe terveystutkijoiden keskuudessa on, miksi ympäristöministeriössä jo pari vuotta valmiina ollutta asetusta puun pienpolttolaitteiden hyötysuhdevaatimuksista ja päästörajoista ei ole saatettu voimaan.

Asetuksen valmistelua edelsi kansanterveysjärjestöjen yhteinen vetoomus eduskuntaryhmille, ja asiaa valmisteltiin kiireellisenä. Nyt sen on annettu hautautua, vaikka sairaiden ihmisten tekemiä savuvalituksia on tullut esiin monissa kunnissa ja niitä käsitellään hallinto-oikeuksissakin.

Pienistä, alle 50 megawatin tehoisista lämpölaitoksistakin tulee melko suuret pienhiukkasten – lähinnä mineraalipitoisen lentotuhkan – päästöt. Tämä johtuu siitä, että pienissä energialaitoksissa ei määräysten mukaan tarvitse käyttää pienhiukkassuodattimia kuten suuremmissa laitoksissa.

Sähkösuodattimen hankintahinta olisi vähäinen lisäys useimpien laitosten rakennuskustannuksiin. Ympäristöministeriön eduskunnalle valmistelemassa pienten energialaitosten päästörajoja koskevassa asetusesityksessä ei silti vieläkään edellytetä sähkösuodattimien käyttöönottoa.

Uusimpien suomalaisten tutkimusten mukaan hiukkaspäästöjä voisi nykytekniikalla vähentää helposti neljäs- tai viidesosaan asetuksessa ehdotetuista tasoista. Pienet lämpölaitokset sijaitsevat asuintaajamissa, joten päästöjen vähennykseen on tarvetta.

Suomesta ei voi tulla bioenergian mallimaata ilman asianmukaisia hyötysuhdevaatimuksia ja päästörajoja pienpolttolaitteille ja pienille energialaitoksille.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi