Rahapelimonopoli tulee Suomelle kalliiksi

Jos Suomen valtio myöntäisi lisenssejä myös ulkomaisille peliyhtiöille, se saisi lisenssimaksuista enemmän tuloja kuin nykyään monopolista.

Internetissä on useita kymmeniä suomenkielisiä rahapelisivustoja. Niiden taustalla olevat yhtiöt toimivat ulkomailta käsin, koska Suomessa rahapelitoiminta on valtion omistaman Veikkaus Oy:n ja yleishyödyllisen Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeus.

Lokakuun alussa arpajaislaki kiristyi entisestään, ja vastedes ulkomailta toimivien peliyritysten kaikenlainen markkinointi Suomessa on kiellettyä. Suomalaiset voivat kuitenkin edelleen pelata ulkomaisilla sivustoilla, ja pelaaminen jatkuu. Suomalaiset ovat yksi maailman eniten pelaavista kansoista, ja useat ulkomaiset rahapelisivustot ovat tulleet täällä suosituiksi.

Suomessa lainsäädäntö kehittyy eri suuntaan kuin monessa muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Englannissa, Italiassa ja Ranskassa valtion omistamien tai muiden julkisoikeudellisten pelintarjoajien rinnalla toimii lisensoituja yrityksiä. Vastaavaa järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön myös Tanskassa ja Virossa.

EU:n alueella toimivien kansainvälisten peliyritysten täytyy saada pelilisenssi ja maksaa lisenssimaksut johonkin EU-maahan. Koska Suomi ei myönnä lisenssejä, suomenkielisten pelisivustojen maksut menevät lisenssejä myöntäville maille, kuten Maltalle. Kyse on huomattavista summista.

Suomessa rahapelimonopolia on perusteltu muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisella, sillä monopolin tuotot ohjataan kansalaisjärjestöjen tukemiseen. Pelimonopoli ei ole kuitenkaan paras tapa tavoitteen saavuttamiseksi.

Jos Suomen valtio myöntäisi pelilisenssejä, se saisi niistä enemmän tuloja kuin pelimonopolista. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä voitaisiin huolehtia vähintään yhtä hyvin kuin nytkin, kun lisenssimaksut käytettäisiin siihen tarkoitukseen.

Ulkomaiset peliyhtiöt ovat myös suuria markkinoijia, ja kilpailun avauduttua mainoseurot ja niihin liittyvät työpaikat jäisivät Suomeen.

Myös EU:n komissio on ollut pelimonopolien purkamisen kannalla. Komission on tarkoitus julkaista vielä ennen vuodenvaihdetta niin sanottu vihreä kirja, jossa asiaa käsitellään tarkemmin.

Pelimonopolin välttämättömyyttä perustellaan usein hyväntekeväisyyden lisäksi vastuullisuudella ja lieveilmiöiden ehkäisemisellä. Erityisen epäilyttävänä pidetään pelaamista internetissä. On kuitenkin epäselvää, miksi monopolijärjestelmä olisi paras ratkaisu ongelmien ehkäisemisessä.

Myös Veikkauksella on omat nettipelinsä, ja Raha-automaattiyhdistys avaa pian oman nettikasinonsa. Internet-pelaamiseen liittyvät ilmiöt koskevat näitäkin toimijoita.

Lisenssijärjestelmä takaisi sen, että alalle tulisi vain vastuullisia ja luotettavia toimijoita. Tämä on koko järjestelmän idea. Lisenssin saaminen vaatii lukuisten pelaamisen turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvien ehtojen täyttämistä.

Tutkimusten mukaan sivuston luotettavuus ja turvallisuus ovat suomalaisten nettipelaajien tärkeimmät pelisivuston valintakriteerit. Kilpailun vapauttaminen parantaisi näitä tärkeinä pidettyjä asioita, koska ne olisivat keskeisiä tekijöitä kilpailtaessa asiakkaista eri pelintarjoajien kesken.

Viime aikoina Suomessa on noussut ongelmaksi, että poliittisilla päättäjillä on erilaisia sidonnaisuuksia pelimonopoliyhtiöihin ja niiden rahoittamiin järjestöihin. Poliitikot ovat myöntäneet pelimonopolien tuottoja yhteisöille, joissa he ovat itse mukana tai joihin he ovat muulla tavoin kytköksissä. Uskon, että pelimonopolin lakkauttaminen lisäisi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä veisi kehitystä oikeaan suuntaan.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi