Rikolliset yritykset on siivottava rakennusalalta

Rakennusalasta kertovat otsikot ovat liian usein masentavia: pimeää työvoimaa, kuittikauppaa, konkursseja, veronkiertoa ja bulvaaniyhtiöitä. Talousrikollisuus on päässyt pesiytymään rakentamiseen pahasti. Sen kasvu alkoi kaksi vuotta sitten, ja nyt sitä ruokkii lama.

Hämärät yritykset vaikuttavat kielteisesti koko rakennusalan maineeseen. Tällaiset yritykset on perustettu tietoisesti rikollista toimintaa harjoittamaan. Niillä ei ole edes aikomusta hoitaa vero- ja työeläkevelvoitteitaan tai noudattaa palkanmaksussa työehtosopimusta.

Erityisen iso riesa hämärät yritykset ovat rehellisesti toimiville yrittäjille. Ne sotkevat markkinoiden toimintaa ja aiheuttavat muille vahinkoa. Hämärä yritys pystyy tekemään halvimman tarjouksen, koska se ei maksa kunnon palkkoja eikä hoida muitakaan velvoitteitaan. Laadulla se ei kykenisikään kilpailemaan.

Asiakkaalle rikollisuus ilmenee työn huonona laatuna ja monina muina lieveilmiöinä. Viime kädessä rikollisuus koskettaa meitä kaikkia: kuten aina rikollisessa toiminnassa lankeaa myös harmaan talouden loppulasku veronmaksajien maksettavaksi.

Niin kauan kuin talousrikollisuutta ei saada kitketyksi, käärivät rakennusalan harmaalla sektorilla toimivat rikolliset muille kuuluvaa rahaa omaan taskuunsa vuosittain 500 miljoonaa euroa. Toiminta todellakin jatkuu vuodesta toiseen, sillä kiinni jäämisen riski on pieni. Siinä vaiheessa, kun poliisin talousrikososasto kolkuttaa rikollisen yrittäjän oveen, tämä on yleensä jo perustamassa uutta yritystä toimintansa jatkamiseen.

Ammattimaisessa rakentamisessa rikollinen yritys toimii yleensä rakentamisen aliurakointiketjun loppupäässä mahdollisimman pitkällä, lain kouran ulottumattomissa. Ongelma ei ole poistunut, vaikka on saatu uusia keinoja, joilla voidaan tarkistaa, että aliurakoitsijat hoitavat lakisääteiset velvoitteet.

Rikollinen talous ei lähde nurkista kevyellä siivouksella eikä nykyisin torjuntakeinoin. Siivousta on yritetty jo pitkään. Talousrikollisuuden torjuntaan on olemassa uusia keinoja, joita pitää ottaa käyttöön; lisäksi vanhojen käyttöä pitää tehostaa.

Jo nykyään monet rakennusyritykset tekevät neljä kertaa vuodessa vapaaehtoisen urakoitsijailmoituksen, jossa kaikki urakkasopimukset ilmoitetaan verottajalle. Rakennustoiminnan harjoittaminen pitäisikin tehdä kokonaan luvanvaraiseksi. Silloin tilaaja tietää aina toimivansa rehellisen yrityksen kanssa.

Tehokkaaksi torjuntakeinoksi ovat osoittautuneet viranomaisten valvontaiskut työmaille. Niitä tehdään kuitenkin aivan liian vähän. Iskuilla olisi erittäin tehokas ennalta ehkäisevä vaikutus, mutta työmaiden valvontaan ei panosteta riittävästi.

Hallitus julkisti viime viikolla toimenpideohjelman, jolla harmaa talous ja talousrikollisuus on vihdoin tarkoitus saada kuriin. Siihen sisältyy eri keinoja poliisin, syyttäjän ja verohallinnon toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Ohjelmassa myös esitetään rakennusalan siirtymistä niin sanottuun käänteiseen arvonlisäverojärjestelmään, jossa alv:n maksaa valtiolle palveluiden ostaja eikä myyjä.

Jostain syystä viimeaikainen keskustelu on pyörinyt juuri käänteisen arvonlisäveron ympärillä, ikään kuin se toisi lopullisen ratkaisun. Valtiolle tilittämättä jäävä arvonlisävero on kuitenkin vain pieni osa harmaan talouden ongelmaa. Hämärien yrittäjien käärimistä 500 miljoonasta eurosta suurin osa on maksamatta jäänyttä tuloveroa ja sosiaalimaksuja. Hämärien yrittäjien taskuun kadonneen alv:n osuus oli kaksi vuotta sitten 130 miljoonaa euroa.

Käänteisen arvonlisäveron järjestelmässä rikollinen voisi toimia vanhaan malliin eli olla antamatta tietojaan verohallinnolle. Myös veroa valtiolta perusteettomasti lypsävien yritysten määrä kasvaisi merkittävästi, mikä loisi rikollisille toimijoille uusia mahdollisuuksia väärinkäytöksiin.

Käänteinen arvonlisävero synnyttäisi kokonaan uuden verojärjestelmän. Sen hallinnointi yrityksissä ja viranomaistasolla söisi sillä saavutettavaa hyötyä. Kun Ruotsissa otettiin viime vuonna käyttöön käänteinen alv, hallinnon vuosittaiset lisäkustannukset olivat 110 miljoonaa euroa. Suomessakin järjestelmän hallinnointikustannukset olisivat kohtuuttoman suuret ja siirtyisivät asuntojen hintoihin.

Käänteinen alv sopii rakennusalalle muutenkin huonosti. Suomalaisen rakennusteollisuuden erityispiirre on, että sama yritys voi olla yhdessä projektissa pääurakoitsija, toisessa aliurakoitsija, kolmannessa vain vähän asennustöitä rakennuspaikalla tekevä alihankkija ja neljännessä pelkkä rakennusmateriaalin toimittaja. Käänteinen järjestelmä toisi hankaluuksia myös materiaali- ja rakennusosateollisuudelle.

Rikolliset keksivät jatkuvasti uusia keinoja toimintansa jatkamiseksi. Siksi on iskettävä sinne, missä rikollisen talouden juuretkin ovat: pimeään työvoimaan.

Jos nyt vuosittain menetettävistä 500 miljoonasta eurosta käytettäisiin vaikka vain kymmenesosa viranomaisten tekemien valvontaiskujen tehostamiseen ja rikosten torjuntaan, säästettäisiin 450 miljoonaa. Käytettävillä 50 miljoonalla eurolla palkattaisiin arviolta 500 poliisin tai verohallinnon tarkastajaa tekemään tärkeää kenttätyötä.

Nyt on punnittava radikaalejakin keinoja ja tehostettava toimia kunnolla, sillä vastassa on rikollisesti johdettua toimintaa. Nykyisellä menolla hämärät yrittäjät jatkavat asumistaan meidän kaikkien nurkissa.

Kirjoittaja on Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi