Julkaistu: 30.5.2009 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat alkoivat nousta voimakkaasti vuonna 2007. Nousu välittyi Suomen kuluttajahintoihin eri tavalla kuin muualla euroalueella. Euroalueella hintojen nousu alkoi syksyllä 2007 ja pysähtyi jo seuraavana kesänä. Suomessa hinnat nousivat äkillisesti vasta tammikuussa 2008 ja nousu jatkui lähes koko vuoden. Vielä viime tammikuussa hintoihin tuli uusia korotuksia.
Vuoden 2007 tammikuusta tämän vuoden maaliskuuhun elintarvikkeiden hinnat nousivat Suomessa 14 prosenttia, euroalueella vain 8 prosenttia. Erityisesti liha- ja maitotuotteiden sekä viime aikoina myös vihannesten hinnat ovat nousseet Suomessa enemmän kuin euroalueella yleensä.
Hintakehityksen eroja on selitetty suomalaisella hinnoittelukäytännöllä: elintarviketeollisuus ja kauppa sopivat suurelta osin elintarvikkeiden hinnoista kolmesti vuodessa siten, että hinnat muuttuvat tammi-, touko- ja syyskuussa. Neuvottelumekanismilla voidaan selittää hinnanmuutosten ajoituserot, mutta se ei selitä suoraan sitä, miksi hinnat nousivat Suomessa enemmän.
Syitä täytyy etsiä koko elintarvikkeiden tuotantoketjusta.
Maatalouden tuottajahintojen nousulla kuluttajahintojen nousua ei voida selittää kuin osittain. Esimerkiksi maidon tuottajahinta nousi viime vuonna keskimäärin 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Maitotilan saama osuus maitolitran kuluttajahinnasta on noin puolet. Maitotölkin hinta kaupassa nousi kuitenkin niin ikään 22 prosenttia.
Meijerit, kuljetusyritykset ja kauppa jakoivat siis keskenään samansuuruisen korotuksen kuin maidontuottaja sai. Näin tuottajahinnan nousu välittyi kuluttajahintoihin kaksinkertaisena. Näyttääkin siltä, että jalostusporras ja kauppa onnistuivat säilyttämään suhteellisen katteensa ennallaan.
Kahtena viime vuonna elintarviketeollisuuden palkkakehityksessä ei ollut suuria eroja Suomen ja muun euroalueen välillä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna palkat ovat sen sijaan nousseet Suomessa huomattavasti nopeammin. Samaan aikaan kuitenkin työn tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa euroalueen huippuluokkaa.
Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat seuranneet tarkasti teollisuuden tuottajahintojen muutoksia. Poikkeuksena tästä ovat viimeisimmät, tammikuussa 2009 tehdyt kuluttajahintojen korotukset, jotka olivat suuremmat kuin teollisuuden tuottajahintojen korotukset. Tämä viittaa siihen, että korotusten takana oli toimitusketjun loppupää: kauppa ja kuljetusyritykset.
Energian hinta on noussut Suomessa parin viime vuoden aikana nopeammin kuin muulla euroalueella. Tämä selittää osin myös elintarvikkeiden nopeampaa hinnannousua.
Polttoaineiden rajut hinnanmuutokset rasittivat viime vuonna erityisesti kuljetusyrittäjiä, ja sähkön hinta on Suomessa noussut jo pitkään. Kuljetuskustannukset ovat pitkien etäisyyksien Suomessa suhteessa suuremmat kuin muualla euroalueella. Sähkön hinnannousu vaikuttaa paitsi kauppaan ja teollisuuteen, myös alkutuotantoon ja tuotantopanosten hintoihin.
Palvelualojen ansiokehitys on ollut Suomessa kahden viime vuoden aikana selvästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin, vaikka kaupan tuottavuuden kehitys on ollut vain hiukan parempaa kuin euroalueella yleensä.
Myös kaupan rakenne on Suomessa ongelmallinen. Suomessa kauppa on jo nyt keskittyneempää kuin muualla Euroopassa, ja keskittyneisyys kasvaa edelleen. Oma merkityksensä voi olla myös sillä, että niin sanottujen halpakauppojen markkinaosuus on Suomessa EU:n toiseksi pienin.
Kaupan ja teollisuuden neuvottelumekanismi yhdistettynä kaupan korkeaan keskittyneisyyteen vaikuttavat hintakehitykseen. Suurilla ostajilla on neuvotteluvoimaa suhteessa elintarviketeollisuuteen, mikä painaa tukkuhintoja alaspäin. Toisaalta keskittyneisyys laimentaa hintakilpailua kuluttajamarkkinoilla.
Suomalaisten ruokalasku kallistui siis muuta euroaluetta enemmän erityisesti kauppaan ja kuljetuksiin kohdistuneen kustannuspaineen vuoksi. Laimea hintakilpailu ei kyennyt hillitsemään sen välittymistä kuluttajahintoihin.
jarkko.kivisto@bof.fi
Kirjoittaja on Suomen Pankin ekonomisti.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi
Ulkomaat | Julkaistu 7:54