Ruotsi kohentaa suomen kielen asemaa

Ruotsin porvarihallitus lupaa kohentaa uusilla kansallisten vähemmistöjen oikeuksia lisäävillä toimilla ennen kaikkea suomen kielen asemaa Tukholman seudulla ja monissa muissa Keski-Ruotsin kunnissa, joissa asuu paljon ruotsinsuomalaisia.

Suomen kielen tunnustaminen Ruotsin selkeästi tärkeimmäksi vähemmistökieleksi on ollut hidas prosessi. Alkuvaiheessa suomi rinnastettiin saamen ja Torniojokilaakson meänkielen lisäksi jiddišiin ja erääseen romanimurteeseen. Seuraavassa vaiheessa Pohjois-Ruotsin viidessä kunnassa tunnustettiin rajoitettu oikeus kääntyä viranomaisten puoleen suomen, saamen ja meänkielellä.

Nyt tämä oikeus laajenee suomen kielen osalta 18 uuteen kuntaan Tukholman ja Uppsalan seudulla ja Mälarenin laaksossa. Näissä kaikkiaan 23 kunnassa asuu arviolta 40 prosenttia ruotsinsuomalaisista.

Laajennus perustuu hallituksen valmistelemaan uuteen vähemmistökieliä koskevaan lakiin, jonka taustalla on Ruotsin osakseen saama arvostelu Euroopan neuvostossa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

Uusi laki antaa ruotsinsuomalaisille hyvän selkänojan käytännön vaatimuksissa, joita kunnat ovat usein torjuneet rahapulaan vedoten. Hallitus vauhdittaa uudistuksen toteuttamista kunnissa noin seitsemällä miljoonalla eurolla, joista osa käytetään saamen kielen hyväksi.

Vaikka Ruotsissa asuu satojatuhansia Suomesta muuttaneita ja heidän jälkeläisiään, suurista muuttoaalloista on kulunut vuosikymmeniä. Siksi kamppailu suomen kielen sekä suomenkielisten koulujen ja viranomaispalvelujen puolesta on laantumassa.

Sen sijaan esimerkiksi ruotsinsuomalaisten ikääntynyt ja ikääntyvä polvi kaipaisi kipeästi viranomais-, sosiaali- ja vanhuspalveluja omalla äidinkielellään. Kuntien pitäisi huolehtia siitä, että näissä palveluissa olisi saatavilla suomen kieltä osaavaa henkilöstöä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi