Ryhmärakentamista kannattaa tukea

Hallitus on taantuman torjunnan nimissä panostanut viime aikoina voimakkaasti asuntorakentamisen tukeen. Tämän seurauksena Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen Araan on alkuvuonna tullut enemmän korkotukilainahakemuksia kuin koko viime vuonna yhteensä.

Tukemalla asuntojen rakentamista saadaan töitä rakennusalalle ja tyydytetään joidenkin ryhmien asumistarpeita lähinnä pääkaupunkiseudulla. Tuesta hyötyvät todellakin vain jotkut, sillä Ara tukee nykyisin vain vuokra- ja asumisoikeusasumista.

Noin 70 prosenttia suomalaisista kuitenkin asuu ja haluaa asua omistusasunnoissa. Monet haaveilevat nimenomaan omakotitalosta, jossa omistaja voi parhaiten toteuttaa asumiseen liittyviä haaveitaan. Nykyisen mallin mukaan rakennetuissa kerrostaloasunnoissa vaikutusmahdollisuudet ovat paljon vähäisemmät.

Nykyisin vallitsee kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että tiivis kaupunkimainen kerrostalorakentaminen on ilmastonmuutoksen kannalta paljon parempi ratkaisu kuin kaupunkien levittyminen laajoiksi pientaloalueiksi.

Kaupunkimaista kerrostaloasumista arvostavienkaan ei tarvitse luopua haaveista saada itselleen omanlaisensa koti. Suomessakin on ryhmiä, jotka tähtäävät asukaslähtöiseen kerrostalorakentamiseen.

Tällainen malli kääntää nykyisen rakentamisprosessin päälaelleen. Normaaliprosessissa rakennuttaja hankkii tontin ja rakennuttaa siihen talon, jonka asunnot myydään lopuksi asukkaille kovaan hintaan. Ryhmärakentamisessa sen sijaan joukko samanhenkisiä ihmisiä lyöttäytyy yhteen, hankkii tontin, suunnittelijan ja rahoituksen sekä perustaa osakeyhtiön, joka sitten rakennuttaa kerrostalon ja siihen asukkaiden tarpeita ja toiveita vastaavat asunnot.

Mallilla on monia etuja: Asukkaat voivat alusta lähtien vaikuttaa talon ja asuntojen suunnitteluun. Asukaslähtöisen suunnittelun tuloksena syntyy paljon rohkeampia ja innovatiivisempia tilankäyttöratkaisuja kuin rakennuttajavetoisissa hankkeissa. Sama koskee energiatehokkuutta - energiaa säästäviä investointeja tekevät herkemmin ne, jotka myöhemmin maksavat asumisen energiakustannukset.

Rahaa ja energiaa säästävät myös mahdolliset yhteiskäyttötilat. Säästöä syntyy myös siitä, että voittoja tavoittelevia välikäsiä on vähemmän eikä asuntojen markkinoinnista synny lainkaan kustannuksia.

Taloa yhdessä rakennuttavat ihmiset ovat usein toisilleen tuttuja, sukulaisiakin. Saman katon alla asuminen helpottaa keskinäistä huolenpitoa, säästää aikaa ja kohentaa elämänlaatua. Yhdessä rakennettuun taloon voidaan suunnitella myös yhteistiloja, jolloin kerrostalo voi olla kuin pieni kylä, jonka seuraintaloon pääsee jalkojen kastumatta.

Tästä syntyy paitsi ekologisia myös merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Tämä on huomattu Ruotsin ja Tanskan lisäksi esimerkiksi Saksassa, jossa käynnistettiin tämän vuoden alussa 88 miljoonan euron ohjelma "monen sukupolven talojen" (Mehrgenerationenhäuser) tukemiseksi.

Yhteiskunnallista tukea tarvitaan myös Suomessa. Kerrostalon rakentaminen on pitkäaikainen ja kallis hanke. Harva omistusasuja pystyy rahoittamaan usean vuoden ajan kahta asuntoa yhtä aikaa. Etenkin projektin alkuvaiheen rahoitukseen tarvittavia vakuusjärjestelyjä voi olla hankala toteuttaa.

Yksi Aran rahoitustyökaluista on korkotukilaina, joka on tarkoitettu uusien asuntoosakeyhtiöiden rakentamiseen. Hallitus ei ole kuitenkaan muutamaan vuoteen myöntänyt siihen määrärahoja. Myös tämä rahoitusmalli olisi nyt syytä ottaa käyttöön. Se voitaisiin suunnata yksinomaan ryhmärakentamiseen.

Pienellä siemenrahalla ja vakuuksilla saataisiin aikaan elvyttävän rakentamisen ohella myös nykyistä houkuttelevampia vaihtoehtoja kerrostaloasumiseen ja säästettäisiin yhteiskunnan varoja. Tämä olisi konkreettinen teko sen yhteisöllisyyden tueksi, josta poliitikot niin mielellään puhuvat.

salla.korpela@kolumbus.fi

Kirjoittaja on Koti kaupungissa -yhdistyksen puheenjohtaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi