Seipäästä puhuttiin, EU teki aidan

Eurokriisistä käytyä suomalaista keskustelua voinee luonnehtia siten, että me täällä pohdimme aidanseivästä, kun EU rakensi aidan.

Suomalaisia kiinnostivat Kreikalta mahdollisesti tukea vastaan saatavat vakuudet – kun puolueet tulivat sen vaalien ja perussuomalaisten paineessa luvanneeksi. Sillä aikaa, kun tätä ihmettä odoteltiin ja mahdollista panttia pohdittiin, Eurooppa otti askeleen kohti taloudellista liittoutumista ja yhteistiliä.

Euroopan unionin heinäkuista huippukokousta on kiitelty. Sen kriittisellä hetkellä tekemät päätökset liennyttävät ainakin hetkeksi kriisiä, joka heiluttelee heikoimpia euromaita. Lopullisesti päätökset eivät kriisiä ratkaisseet – mutta ei niiden ollut tarkoituskaan. Ongelmat poistuvat, kun heikoimmat euromaat ovat itse tehneet työnsä, vahvistaneet talouttaan ja pienentäneet velkojaan ja vahvemmat ovat järjestäneet tähän työrauhaa.

Suomen vakuusvaatimus pikemminkin häiritsee tätä tavoitetta kuin tukee sitä. Kaiken lisäksi kokouksessa hataraksi kirjaukseksi jääneet vakuudet toteutunevat enemmän tai vähemmän symbolisina huomionosoituksina kuin todellisina realisoitavissa olevina pantteina.

Kun Suomi odotti panttia, kokous teki pitkälle meneviä talouspäätöksiä. Niistä monet ovat vanhastaan olleet Suomen halujen vastaisia ja muuttavat euroalueen perusluonnetta. Jopa ratkaisujen tausta – Saksan ja Ranskan suhmurointi – on saanut aiemmin Suomessa tuomion. Nyt mokomaa ei edes huomattu.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet kehittelivät kokouksen nuijittavaksi mallin, joka Sarkozyn mielestä muistuttaa Euroopan IMF:ää.

Tulevaisuudessa Euroopan vakausjärjestelmä voi ostaa euromaiden yhteisesti takaamana euromaiden joukkovelkakirjoja ja tarjota edullisia lainoja maille, jotka näyttävät joutuvan uhkaan. Järjestelmä voi myös tukea pulaan joutuvia pankkeja.

Kun "Euroopan valuuttarahaston" perustamista ovat edeltäneet päätökset talouskurin tiivistämisestä, kurista poikkeavien rankaisemisesta ja budjettien ennakkotarkastuksista, Eurooppa on astunut kohti liittovaltiomaisia rakenteita.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi