Sosiaaliturvan päätökset pitää tehdä läpinäkyvästi

Suomessa toimii yksi vallankäyttäjä ylitse muiden: Kansaneläkelaitos eli Kela. Sen päätöksentekoa arvostellaan monimutkaiseksi ja epäselväksi. Usein valitetaan myös siitä, että asiantuntijalääkärit eivät riittävästi perustele lausuntojaan, joiden perusteella Kela päättää esimerkiksi sairauspäivärahan maksamisesta tai muiden etuuksien myöntämisestä.

Jokainen suomalainen joutuu jossain elämänsä vaiheessa tekemisiin Kelan kanssa. Kela hoitaa äitiyspäivärahat, lapsilisät, opintotuen, sairastamiseen liittyvät etuudet, lääkekorvaukset, kuntoutuksen, asumistuen, työmarkkinatuen ja monet muut sosiaalisen turvaverkon osat. Kelassa tehdään vuosittain miljoonia päätöksiä, joilla on ratkaiseva merkitys ihmisten toimeentulolle ja ihmisarvoisen elämän edellytyksille.

Valtaosa Kelan päätöksistä on rutiiniluonteisia maksatuspäätöksiä, kuten opintotuki- tai lapsilisäpäätöksiä. Ongelmia syntyy silloin, kun Kelassa evätään jokin etuus ja päätös sotii etua hakeneen oikeustajua vastaan. Jos kielteisen päätöksen saaneella hakijalla on riittävästi voimia tai neuvokas tukijoukko, alkaa valituskierre. Pahimmillaan se voi kestää vuosikausia, ja lopullinen päätös on haettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT).

Harvalla ihmisellä riittää voimia valituksiin, sillä lähes 63 000 kielteisestä Kelan tekemästä sairauspäivärahaa koskevasta päätöksestä valitukseen johti viime vuonna vain noin 3 300. Valituksia tehtiin siis vain noin 0,5 prosentista kaikista sairauspäivärahahakemuksista, joita viime vuonna jätettiin yli 650 000.

Luvuista voi tehdä kaksi johtopäätöstä, joista molemmat voivat olla oikeita. On mahdollista, että suuri osa hylkäävistä päätöksistä on niin itsestään selviä, ettei valitukselle ole perusteita. On myös mahdollista, että osa hylkäyspäätöksen saaneista ei ole jaksanut lähteä valittamaan, vaikka kokeekin tulleensa väärin kohdelluksi. Tilastot eivät anna vastausta siihen, kumpi johtopäätöksistä on oikeampi.

Kelan päätöksenteko, päätösten perustelujen epäselvyys ja päätöksenteon perusteena käytettyjen lausuntojen pimittäminen valittajalta itseltään ovat työllistäneet muutoksenhakulautakuntien lisäksi myös lainkäytön oikeudenmukaisuutta valvovia viranomaisia.

Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti patistanut Kelaa selkeämpiin päätöksiin ja korostanut sitä, että päätösten perusteluiden pitää olla läpinäkyviä. Viime vuosina Kelan sisäisessä koulutuksessa on erityisesti korostettu päätöksenteon selkeyttä, ja yhteydenotot oikeusasiamieheen ovatkin vähentyneet.

Helmikuun puolivälissä Suomi sai taas kiusallista mainetta maana, jossa valittaja ei saa tutustua kaikkiin itseään koskeviin lausuntoihin. Sairauspäivärahapäätöksestä valittanut suomalainen ei saanut Kelan pyytämiä lääkäreiden lausuntoja nähtäväkseen valituksen käsittelyn aikana.

Ihmisoikeustuomioistuin osoittaa päätöksessään syyttävällä sormella myös sosiaali- ja terveysministeriön alaista tarkastuslautakuntaa, jonka olisi pitänyt antaa valittajalle mahdollisuus vastineeseen Kelan hankkimista lausunnoista ennen päätöksentekoa. EIT velvoitti Suomen maksamaan valittajalle vahingonkorvauksen.

Toimiva ja oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvinvointivaltion runko. Viime kädessä on eduskunnan tehtävä valvoa, että sosiaaliturvaa koskevat yksittäiset päätökset tehdään läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi