Suomen Pankin johdossa tarvitaan yhä kollegio

Suomen Pankin päättävä elin on johtokunta, jonka jäsenet - pääjohtajaa lukuun ottamatta - nimittää eduskunnan pankkivaltuusto. Julkisuudessa on euroon siirtymisen jälkeen aika ajoin ehdotettu Suomen Pankin muuttamista päällikkövirastoksi. Ehdotusta on perusteltu sillä, että pääjohtajalla on erityisasema Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä. Suomen Pankilla on kuitenkin rahaviranomaisena tehtäviä ja vastuita, jotka edellyttävät kollegiaalista päätöksentekoa.

Suomen Pankin tehtävä on edistää euroalueen yhteisen rahapolitiikan harjoittamista ja rahaliiton toimintaa. Pankki vaalii hintojen vakautta varoittamalla inflaatioriskeistä. Se analysoi puolueettomana asiantuntijana, millaisia toimia tarvitaan talouspolitiikassa ja elinkeinoelämän eri lohkoilla, esimerkiksi työmarkkinapolitiikassa ja yritysten hinnoittelukäytännöissä. Tavoitteena on, että suomalaiset tuotteet säilyttävät kansainvälisen hintakilpailukykynsä.

Keskeistä vaikuttamisessa on muistuttaa talous- ja rahaliittoon kuuluvan vakaus- ja kasvusopimuksen merkityksestä. Sen noudattaminen on tärkeää, jotta julkinen talous pysyisi vakaalla pohjalla ja inflaation torjunta olisi mahdollista. Viime aikojen kriisit ovat huonontaneet julkisen sektorin rahoitustilannetta dramaattisesti koko Euroopassa. Julkisista alijäämistä olisi nyt päästävä eroon ja saatava velkaantuminen mahdollisimman pian hallintaan.

Kriisit ovat entisestään korostaneet kansallisten keskuspankkien roolia silloin, kun on kysymys hallitusten budjettien kestävyyden arvioinnista. Näissä arvioinneissa keskuspankkien tulee olla ehdottoman riippumattomia. Esimerkiksi vaikeuksiin joutuneen Kreikan edellytetään vahvistavan lainsäädännöllä keskuspankkinsa virkamiesten riippumattomuutta.

Kollegio sopii yhteiskunnan kannalta merkittäviin talouden kestävyysarviointeihin päällikkövirastoa paremmin. Kollegiossa voidaan hyödyntää kaikkien jäsenten tietoja ja taitoja, jolloin saavutetaan suurempi riippumattomuus ja uskottavuus. Päällikkövirasto on puolestaan riippuvainen yksin pääjohtajasta - hänen ammatillisesta osaamisestaan, poliittisesta taustastaan ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestään.

Tärkeää kollegiaalista vastuuta tarvitaan myös silloin, kun tehdään esimerkiksi sijoituspolitiikkaa koskevia päätöksiä. Suomen Pankilla on vastuullaan lähes 20 miljardin euron suuruinen sijoitusvarallisuus.

Suomen Pankin johtokunnan rooli korostuu kriiseissä, sillä johtokunta päättää pankin luotonantopolitiikasta myös mahdollisissa hätärahoitustilanteissa.

Keskuspankki osallistuu liikepankkien välisen maksuliikenteen selvittämiseen, johon liittyy myös maksuvalmiusluoton tarjoaminen pankeille. Tämä voi laueta niin sanotuksi hätärahoitukseksi silloin, kun jonkin merkittävän pankin markkinoilta saama rahoitus tyrehtyy.

Hätärahoituksella turvataan pankin likviditeetti ja toiminnan jatkuminen ja estetään näin koko pankkijärjestelmän ajautuminen kriisiin.

Meillä Suomessa tämä koettiin 1990-luvun alun pankkikriisissä, jolloin hätärahoitusoperaatioiden seurauksena Suomen Pankin omat pääomat hävisivät. Vakavaraisuutensa palauttaakseen Suomen Pankki ei jakanut valtiolle voittoa lähes kymmeneen vuoteen. Esimerkiksi tällaisia vastuita ei voi sälyttää yhdelle ihmiselle.

Vaikka Suomen pankkisektori onkin selvinnyt tämänkertaisesta pankkikriisien aallosta ilman vakavia häiriöitä, hätärahoitusta vaativiin pankkiongelmiin on silti varauduttava. Kyseessä on palokuntatoiminto.

Tehtävä on vaativa, ja se on mutkistunut entisestään, kun keskuspankin vastapuolena toimiva luottolaitos yhä useammin on monikansallinen pankki.

Rahoitusjärjestelmän vakauskysymykset, joihin tämä hätärahoitustehtävä liittyy, ovatkin korostuneet eurojärjestelmän - ja muidenkin keskuspankkien - tehtäväkentässä.

Suomessa rahoituslaitoksia valvoo Finanssivalvonta, joka toimii Suomen Pankin yhteydessä mutta tekee päätöksensä itsenäisesti. Organisaatioiden yhteys ja synergiaedut on pyritty varmistamaan siten, että yksi Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä kuuluu myös Finanssivalvonnan johtokuntaan. Finanssivalvonnan henkilökunta on Suomen Pankin virkamiehiä.

Monijäsenisen johtokuntakollegion puolesta puhuvat myös käytännön syyt.

Euroalueella kansalliset keskuspankit toimivat yhä myös suvereenien valtioiden rahaviranomaisina, ja siksi euroalueen kansallisten keskuspankkien tehtävät ja vastuut ovat laajemmat kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin alueellisten pankkien.

Hedelmällinen vuorovaikutus eurojärjestelmässä edellyttää myös Suomen Pankin ylimmältä johdolta henkilökohtaisia suhteita muiden keskuspankkien johtoon. Näiden suhteiden jättäminen yhden ihmisen varaan ei olisi järkevää pienen keskuspankin eikä maamme perifeerisen sijainnin kannalta. Tarvitaan useiden ihmisten panostusta.

Lain mukaan johtokunnassa voi olla enintään kuusi jäsentä pääjohtaja mukaan lukien. Päätösvaltaisuuteen tarvitaan kolme jäsentä.

Nykykäytännön mukainen neljän hengen kollegio on kooltaan varsin sopiva. Tämän kokoisena Suomen Pankin johtokunta säilyy päätösvaltaisena kaikissa tilanteissa.

Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan jäsen, joka jää eläkkeelle ensi lokakuussa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi