Suomi hyötyy veden hinnannoususta

Vesialan markkinat työllistävät tätä nykyä satoja suomalaisia yrityksiä.

Veden kysyntä lisääntyy maailmassa noin 40 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana. Samaan aikaan vesivarat ehtyvät ja pilaantuvat monilla alueilla. Kilpailu vesivarojen käytöstä maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien välillä kovenee. Muun muassa OECD:n asiantuntijoiden mukaan vedelle tulisi määrittää hintataso, joka tekisi sen käytön tehostamisesta kannattavaa.

Tätä nykyä veden hinta on usein nimellinen. Esimerkiksi maatalous, jonka osuus käytetystä vedestä on noin 70 prosenttia, maksaa vedestään maailmalla keskimäärin sadasosan siitä hinnasta, jonka teollisuus ja kotitaloudet maksavat. Nykyhinnoilla maatalouden vedenkäytön tehokkuus on parantunut vain noin prosentin vuosivauhtia.

Maailmassa vesi on kallistunut vuosittain 5–10 prosenttia. Maltilliset hinnankorotukset vaikuttavat markkinoihin hitaasti, mutta alalla tapahtuu myös nopeita muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2008 Istanbulin vesimaksut nousivat 45 prosenttia ja Minskin 100 prosenttia. Intiassa suunnitellaan parhaillaan teollisuuden vesimaksujen moninkertaistamista.

Hintojen nostosta on hyötyä vesialalle, koska se houkuttelee mukaan yksityistä pääomaa. Parhaillaan vesihuoltoon kehitetään uudenlaisia rahoitusmalleja, jotka tuovat alalle yksityisen sektorin toimintatapoja ja vauhdittavat hallintokäytäntöjen kehittämistä. Vesiala voi hyötyä merkittävästi myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavasta rahoituksesta.

Uusille rahoitusmalleille on kysyntää teollistuneissakin maissa, joiden pitäisi investoida rapistuneisiin vesihuoltoverkoistoihin ja samaan aikaan tehostaa julkisen sektorin toimintaa.

Suomessa on paljon vettä ja vähän väkeä. Yltäkylläisyys ei ole estänyt meitä kehittämästä vesiosaamistamme. Vesialan markkinat työllistävät tätä nykyä satoja suomalaisia yrityksiä. Ne tarjoavat suunnittelua, ohjelmistoja ja urakointia sekä automaatio-, käsittely-, mittaus- ja monitorointilaitteita muun muassa vesiensuojeluun, vesivarojen hallintaan sekä kuntien ja teollisuuden vesihuoltoon. Viennin osuus alan yritysten liikevaihdosta on merkittävä.

Suomessa on edistyksellinen ja hyvin toimeenpantu lainsäädäntö, joka ohjaa vesivarojen hallintaa ja käyttöä kestävästi. Myös seurantaan ja tutkimustoimintaan on panostettu pitkäjänteisesti. Vesilaitoksilta on vaadittu tulosvastuuta, ja menot on tavallisesti pitänyt kattaa vesimaksuilla. Teollisuuden vedenkäytölle on syntynyt hinta, kun lupaehdoissa on asetettu jätevesille käsittelyvaatimukset.

Epävarmoissa oloissa tai köyhyydessä, kuten kehitysmaissa, vesivarojen käyttö on usein hyvin lyhytnäköistä. Monissa teollisuusmaissakin vesiasioihin on suhtauduttu välinpitämättömästi. Esimerkiksi Brysselissä puhdistettiin vielä vuonna 2006 vain 25 prosenttia kaupungin jätevesistä. Myös Itä-Euroopassa vesiensuojelu ja vesihuolto ovat vielä kehitysvaiheessa.

Yhdysvalloissakin siirrytään vasta nyt kohti eurooppalaista käytäntöä, jossa vesihuollon kulut katetaan vesimaksuilla. Edes niukkuus vedestä ei ole riittänyt motiiviksi vastuulliseen vedenkäyttöön tai vettä säästäviin innovaatioihin.

Vesialan kasvavilla maailmanmarkkinoilla on tilaa uusille toimijoille, mutta suomalaisten yritysten on hakeuduttava kehityksen kärkeen, jotta nykyiset kilpailuedut voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Tämä vaatii huomattavasti nykyistä suurempaa panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja liiketoimintaosaamiseen.

Erityisesti tulisi kehittää yhteistyötä vahvasti kehittyvien tieteenalojen, kuten tietoliikenne-, materiaali- ja nanotekniikan, sekä näiden alojen huippututkimusta tekevien laitosten kanssa.

Pienten ja keskisuurten yritysten osaaminen markkinoinnissa, viennissä ja rahoituksessa on usein riittämätöntä. Kansainvälistymisen haastavuutta lisää se, että asiakkaat haluavat usein kokonaisratkaisuja. Tarjoajilta odotetaan valmiutta osallistua pitkiin projekteihin jo niiden valmisteluvaiheissa.

Yhteistyö muiden yritysten kanssa on monelle pk-yritykselle realistisin tapa onnistua vientiponnisteluissa. Koska merkittävä osa vesialan liiketoiminnasta tapahtuu kohdemaan julkisella sektorilla, myös ulkoasiainministeriön apu viennin edistämisessä on alalle arvokasta.

Suomalaisilla yrityksillä on tahtoa panostaa alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Julkisten toimijoiden tehtävänä on vastata siitä, että resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi