Taistolaiset katoavat poliittiselta kartalta

Ensi kevään eduskuntavaaleissa on tiedossa jo nyt yksi merkittävä muutos. Ei, se ei ole perussuomalaisten eduskuntaryhmän paisuminen, vaan entisten taistolaisten eduskuntaryhmän pieneneminen puoleen: Jaakko Laakso, Esko-Juhani Tennilä ja Mikko Kuoppa jättävät eduskunnan.

Jäljelle jäävät näillä näkymin Veijo Puhjo ja Erkki Virtanen. Mielipiteiltään samaan joukkoon lasketaan myös Jyrki Yrttiaho.

Tennilä, Laakso ja Kuoppa ovat kaikki olleet oman vaalipiirinsä ääniharavia. Konkarien poisjäänti eduskunnasta saattaa merkitä vasemmistoliitolle vähemmän kansanedustajia.

Eduskunnasta luopuvan kolmikon tilalle tuskin tulee uusia taistolaisia. Entiset taistolaiset alkavat vähitellen olla politiikan eläkeiässä.

Ensi kevään jälkeen alkaa vihdoin toteutua se, mihin pyrittiin vasemmistoliiton perustamisella vuonna 1990: osapuolijako enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin alkaa jäädä unohduksiin.

Taistolaiset eli vähemmistökommunistit ovat tottuneet elämään omana ryhmänään vasemmistoliiton ja sen edeltäjän Skdl:n eduskuntaryhmän sisällä. Toimintaa on ohjannut yksi suuri ajatus: kaiken sen vastustaminen, mitä puolueen tai eduskuntaryhmän johto esittää.

Erityisesti Jaakko Laakso oli punainen vaate vasemmistoliiton entiselle puheenjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle. Erostaan ilmoittaessaan Siimes julisti, ettei hän äänestä vasemmistoliittoa, jos on vaarana, että hänen antamansa ääni edistää Laakson läpimenoa eduskuntaan.

Nyt kun koko vasemmistoliitto on ollut taas kohta kaksi vaalikautta oppositiossa, ryhmän sisäinen toiminta ei ole päässyt näkymään ulospäin kovin räikeästi.

Vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1995, kun Paavo Lipposen (sd) ensimmäistä hallitusta muodostettiin, piti alkuun laskea, ketkä vasemmistoliitosta pysyvät hallitusruodussa ja ketkä eivät. Alkajaisiksi äänestettiin Lipposen hallituksen leikkauslistasta.

Tennilä, Puhjo ja Kuoppa äänestivät hallitusta vastaan, ja heidät erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Neljä vuotta myöhemmin kaikki kolme otettiin takaisin vähin äänin.

Erottamisella pyrittiin estämään käytäntö, jota vasemmistoliiton edeltäjä Skdl käytti: se oli samaan aikaan hallituksessa ja oppositiossa. Kahdella pallilla istumista ovat sittemmin noudattaneet tuloksekkaasti vihreät.

Taistolaisten ajama poliittis-taloudellinen ideologia tuli tiensä päähän viimeistään Neuvostoliiton hajotessa vuoden 1991 viime päivinä.

Entisiä taistolaisia on nykyisin vaikea erottaa muista vasemmistoliittolaisista, ellei itse ole vasemmistoliittolainen. Esimerkiksi Esko-Juhani Tennilä ei oikeastaan ole pitkään aikaan ollut varsinaisesti taistolainen. Paremmin häntä luonnehtii nimitys "korpikommunisti". Tennilä ja Laakso ovat lisäksi olleet riidoissa jo vuosikausia. Kumpikaan ei ole tottunut tekemään kompromisseja.

Esko Seppänen taas oli muodollisesti enemmistöläinen mutta kaveerasi enemmän vähemmistöläisten kanssa.

Kun Tennilä tuli eduskuntaan vuonna 1975, Skdl sai vaaleissa 40 kansanedustajaa. Siihen aikaan puhuttiin vielä neljästä suuresta puolueesta: Sdp:stä, keskustasta, kokoomuksesta ja Skdl:stä. Skdl oli hallitusten vakiokalustoa, hallitusten nimi oli usein kansanrintama, ja kokoomus oli tuomittu ikuiselta näyttävään oppositioon.

Vakiintuneessa kielenkäytössä oli jälkeenpäin ajatellen omituinen eufemismi, suomeksi vaikkapa sievistely. Puolueet jaettiin sosialistisiin ja ei-sosialistisiin, poliitikot sosialisteihin ja ei-sosialisteihin. Sosialisti oli siis kantasana, ensisijainen ajatus, ja muut määriteltiin sen kautta, Kimmo Sasia ja Ben Zyskowiczia myöten. Edes kielenkäytöllä ei haluttu ärsyttää itänaapuria.

Suomalaisen yhteiskunnan syvin juopa on kulkenut milloin välillä sosiaalidemokraatit–kommunistit, milloin taas välillä sosialistit–ei-sosialistit; yhdessä vaiheessa se kulki myös välillä enemmistökommunistit–vähemmistökommunistit.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen vasemmistoliitto joutuu aivan uudenlaiseen tilaan. Mukaan toimintaan tulevat nuoret ovat lähinnä globalisaatiokriittisiä anarkisteja.

Jako enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin saattaa heistä kuulostaa seksuaaliselta suuntautumiselta.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi