Talouskriisi koettelee myös Ukrainan haurasta välirauhaa

Suurin toivein valtaan äänestetyllä Viktor Juštšenkolla on jäljellä enää vuosi Ukrainan presidenttinä. Oranssin kumouksen jälkeinen aika on kulunut paljolti hukkaan oranssin leirin keskinäisissä riidoissa.

Demokratia on säilynyt, mutta sen perusta on jäänyt hauraaksi ja kaivattu uudistuspolitiikka aivan puolitiehen.

Alkavana vuonna valtiollisten instituutioiden jatkuva kriisi törmää Ukrainassa talouskriisiin. Euroopalle ei ole yhdentekevää, syntyykö siinä raunioita vai löytyykö kovien läksyjen kautta uusi, toimivampi järjestys.

Ukraina on jo nyt todettu yhdeksi talouskriisin pahimmin koettelemista Euroopan valtioista. Itä-Ukrainan teollisuusalueilla pelätään joukkotyöttömyyttä, kun teräksen kysyntä maailmalla laskee. Miljoonia ukrainalaisia on lähtenyt työn ja rahan perään muihin Euroopan maihin. Yleinen taloudellinen taantuma todennäköisesti ajaa maasta muuttaneita ukrainalaisia takaisin kotimaahan, jossa he uhkaavat jäädä taloudellisesti tyhjän päälle.

Tilannetta ei helpota se, että Venäjän Gazprom-yhtiö syyttää Ukrainaa lähes kahden miljardin euron kaasuvelkojen laiminlyömisestä ja uhkaa moninkertaistaa kaasutoimitusten hinnan ensi vuonna. Kaasusota olisi paha uutinen myös Euroopan unionille, joka saa neljä viidesosaa Venäjän kaasutoimituksista Ukrainan putkien kautta.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasi Ukrainalle 13 miljardin euron tukipaketin, mutta sen toimeenpanijaksi tarvittaisiin politikoinnin pyörteiltä turvattu vankka hallitus. Sellaista ei ole ollut kuukausiin.

Osa Juštšenkoa tukevasta poliittisesta ryhmästä sanoutui syksyllä irti koalitiohallituksesta, jonka pääministeri on kilpailevan puolueen johtaja Julija Tymošenko. Presidentti määräsi pitämään ennenaikaiset parlamenttivaalit. Ne lykkääntyivät, kun vaaleja vastustava parlamentin enemmistö ei luvannut niiden järjestämiseen rahaa.

Parlamentti puolestaan lamaantui loppuvuodesta viikkojen ajaksi, kun sen puhemies erotettiin, osaksi eräiden Juštšenkon tukijoiden äänin.

Joulukuun alkupuolella Kiovasta tuntui kuuluvan hyviä uutisia. Parlamentille saatiin valituksi uusi puhemies, joka edustaa presidentin ja pääministerin riidoista syrjässä pysytellyttä pikkupuoluetta. Tymošenko ilmoitti, että Juštšenkon leiri on palannut yhteistyöhön ja kuukausien poliittinen kriisi on ohi. Ennenaikaiset vaalit näyttivät peruuntuvan.

Mutta kuten Ukrainassa on ikävästi tullut tavaksi, yhteistyösopimus kyseenalaistui heti. Juštšenko kiisti hyväksyneensä hallitussopimusta, jonka allekirjoitti vain puolet presidenttiä tukevan ryhmän kansanedustajista. Koalition takana on parlamentin enemmistö vain, jos mukaan saadaan myös kommunistit.

Vaikka talouden tila vaatisi pikaista sisäistä sovintoa ja vakaata hallitusta, Ukrainan johtajat keskittyvät muuhun.

Vuoden kuluttua pidetään presidentinvaalit, ja sekä Juštšenko ja Tymošenko että opposition pääryhmän Alueiden puolueen johtaja Viktor Janukovytš laskelmoivat poliittisia siirtojaan niitä silmällä pitäen.

Juštšenkon mahdollisuudet toiseen kauteen ovat juuri nyt huonot. Hän näyttääkin keskittyvän heikentämään Tymošenkon osakkeita presidentinvaaleissa.

Janukovytšin ja Tymošenkon poliittinen kannatus on tasavahvaa. Jos Alueiden puolue pysyy poliittisessa oppositiossa ja talouskriisi osuu pahimmin juuri sen kannattajiin Itä-Ukrainassa, Janukovytšilla on hyvinkin mahdollisuudet yltää presidentinvaaleissa voittoon tyytymättömien äänillä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi