Tervettä järkeä allergiaohjelmassa

Allergiat ovat arkipäivää yhä useammalle suomalaiselle. Oireita on hoidettu kirjavien käytäntöjen mukaisesti: koteja on saneerattu, lemmikit hävitetty ja ruokavaliosta poistettu varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset herkistäjät.

Uusi kansallinen allergiaohjelma tuo selkeät ohjeet ja tavoitteet allergioiden hoitoon. Ohjelma korostaa, että lievä allergia on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus. Vakavissa oireissa kaikki varotoimet ovat tarpeen, mutta lieviä ei välttämättä tarvitse hoitaa ollenkaan.

Suunta on järkevä: on tuettava terveyttä, ei allergioita. Yliherkkyyden kehittymistä pyritään ehkäisemään esimerkiksi vähentämällä passiivista tupakointia, kosteusvaurioita ja pienhiukkasille altistumista sekä lisäämällä väestön sietokykyä.

Astma, heinänuha, maitorupi ja taiveihottuma yleistyivät sotien jälkeen, kun ympäristön bakteerikanta muuttui. Vakavat tartuntataudit, kuten hinkuyskä ja kurkkumätä, ovat lähes tyystin kadonneet antibioottien ja rokotusten sekä monipuolistuneen ravinnon ja parantuneen hygienian ansiosta.

Kun elimistön ei enää tarvitse puolustautua kurkkumätää vastaan, se on herkistynyt siitepölylle, eläinpölylle ja ruoalle. Yli puolet suomalaisista kärsii joskus allergiasta: astma on lähes joka kymmenennellä suomalaisella, allerginen nuha kolmanneksella ja ihottuma viidenneksellä. Eläinallergia on 15 prosentilla väestöstä, ruokayliherkkyys 2-5 prosentilla aikuisista ja 5-10 prosentilla lapsista.

Allergiaohjelma pyrkii haittojen ja kustannuksen vähentämiseen. Se on tärkeää, sillä allergia on paheneva kansanterveysongelma. Voimavarat on käytettävä ensisijassa vaikeiden allergioiden ja astman hoitoon ja ehkäisyyn.

Vakavaa sairautta ei saa vähätellä: on lukuisia ihmisiä, joille pienikin määrä tiettyä ruoka-ainetta, lääkettä tai pölyä aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion. Toisaalta lieviä oireita ei pidä ylihoitaa, sillä altistuminen vahvistaa sietokykyä, karaisee.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi