Turkki kosti ystävälleen

Turkissa nykyisyys on yhä menneisyyden vanki. Ruotsi on tukenut näkyvästi Turkin EU-pyrkimyksiä, mutta Turkin hallitus oli silti valmis jäädyttämään maiden suhteet lähes sadan vuoden takaisia tapahtumia koskevan kiistan vuoksi.

Turkki peruutti pääministerinsä ensi viikoksi suunnitellun Ruotsin-vierailun ja kutsui suurlähettiläänsä kotiin Tukholmasta, kun Ruotsin valtiopäivät torstaina äänin 131-130 julisti Turkin armenialaisten vuoden 1915 joukkosurmat kansanmurhaksi.

Valtiopäivien päätös syntyi puolivahingossa: neljän puolueen porvarihallitus vastusti sitä, mutta punavihreä oppositio sai päätöksen läpi useiden poissaolojen ja hallituspuolueiden muutamien edustajien hajaäänten turvin.

Ruotsin hallituksen mielestä historian tapahtumien oikeudellinen luokittelu ei kuulu parlamenteille. Kanta on järkevä. Jos parlamentit ryhtyvät ulkomaiden historiallisen totuuden tuomareiksi, niiden pitäisi pystyä mahdottomaan eli maailmanlaajuiseen johdonmukaisuuteen. Moraalisesti kuohuttavista vääryyksistä ei ole puutetta: Ukrainan edellinen johtokin pyysi muiden maiden valtioelimiä ottamaan kantaa Neuvostoliiton 1930-luvun nälänhätään, jonka Ukraina määrittelee kansanmurhaksi.

Turkin johto pysyy kansanmurhakysymyksessä jyrkkänä, vaikka yhteiskunnassa asenteet ovat viime vuosina hivenen muuttuneet.

Vielä viisi vuotta sitten kirjailija Orhan Pamukia uhattiin rikossyytteellä, kun hän puhui miljoonasta menehtyneestä armenialaisesta. Kaksi vuotta sitten kymmenet Turkin älymystön edustajat uskalsivat jo julkaista anteeksipyynnön joukkotuhosta, jota he eivät kuitenkaan nimittäneet kansanmurhaksi.

Viime vuonna Turkin hallitus lupasi selvittää asiaa Armenian kanssa yhteisessä tutkijaryhmässä. Sekin hanke on törmännyt vääristyneen kansallistunnon muuriin.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi