Työelämän laatuun kannattaa panostaa taantumassakin

Aika on sellainen, että työelämässä puhutaan korostetusti määristä: irtisanotuista, lomautetuista, yt-neuvotteluihin joutuneista. Luvut ovat suuria.

Työelämän laatu jää vähemmälle huomiolle, kun työpaikkoja menetetään. Taantumassa nähdään kuitenkin ikävällä tavalla, miten rempallaan olleet työolot jatkavat huonoon suuntaan. Työpaikkojen laatuerot kärjistyvät.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri on tilastollisesti pätevää seurantaa laadun muutoksista. Barometriä on julkaistu vuodesta 1992 lähtien. Tämänvuotiset haastattelut on tehty syys–lokakuussa, jolloin taloudellinen synkkyys oli jo saapunut Suomeen – joskin silloin oltiin vielä paljon toiveikkaampia kuin nyt joulukuussa.

Työelämän laatu on barometrissä jaettu neljään ulottuvuuteen, jotka ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus. Näistä työpaikan varmuus on selvässä syy-yhteydessä yleiseen taloustilanteeseen. Teollisuudessa ja rakentamisessa työolojen yleisarvosana on laskenut, koska taantuma tuli näille lohkoille ensimmäisenä.

Työelämän laatu yksityisellä ja julkisella sektorilla on keskimäärin samalla tasolla kuin muutamana aiempanakin vuonna. Mittarit antavat kouluarvosanaksi noin kahdeksan. Vaikka yleislinja jatkuu vahvana, on tuloksissa myös aiheita huoleen ja tarkempaan analyysiin. Jo kahdeksantena vuotena peräkkäin vastaajien selvä enemmistö sanoo työn mielekkyyden olevan vähenemään päin.

Ehkä yllättävin tulos tällä kertaa on se, että kunnissa työelämän laatu on kääntynyt selvään nousuun. Vielä viime vuonna kuntien työpaikat koettiin huonommiksi kuin valtion tai yksityisyritysten.

Kunnat ovat joutuneet tehostamaan ja säästämään jo vuosia sitten, ja ilmeisesti niissä on opittu johtamista. Huoli henkilökunnan ikääntymisestä ja uuden väen saamisesta on ollut todellinen. Kunnissakin riittää silti paljon kohennettavaa. Työpaikkakiusaamisen lukemat ovat järkyttävän suuret. Työn rasittavuuden lisääntymisessä kunnat ovat edelleen kärjessä.

Parhaillaan kuntia ravistellaan isolla palvelu- ja rakenneuudistuksella: vuodenvaihteessa 66 kuntaa lakkaa olemasta. Muutosta on johdettu toiminnan keskeltä. Se on aivan toinen menetelmä kuin valtiolla, jolla suurisuuntaiset järjestelyt, kuten väkeä vähentävä tuottavuusohjelma ja alueellistaminen, on saneltu pitkää komentoketjua pitkin hallituksesta kentälle. Epävarmuuden aika valtion töissä on venynyt. Valtiolla työolot koetaan selvästi entistä huonommiksi.

Barometrin mukaan noin 120 000 palkansaajaa on työpaikoilla, joilla sekä talous että työelämän laatu ovat heikkoja. Onneksi sentään paljon suuremmalla joukolla molemmat puolet, kova ja pehmeä, ovat hyvällä tolalla.

Tutkimuksissa on osoitettu, että hyvät työolot lisäävät taloudellista menestystä – ja toisinpäin: vahva talous helpottaa työolojen parantamista. Hyvin sujuva työ ja jatkuva kiire eivät kuulu yhteen. Kyselyjen mukaan kiire johtuu pikemminkin siitä, että huonojen työolojen takia aikaa ja energiaa kuluu ristiriitoihin ja sähläämiseen.

Ankaraksi käyvässä taantumassa monella työpaikalla romahtaa työn määrän lisäksi sen laatu. Ehkä pitkäkin rakennustyö valuu hukkaan. Ilmapiiri ja luottamus käyttäytyvät samaan tapaan kuin pörssikurssit: pudotus käy äkkiä, mutta korjaantuminen on hidasta. Parempien aikojen koittaessa ne työpaikat, jotka ovat kyenneet pitämään työolonsa kunnossa, saavat etumatkaa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi