Unohtuiko puoskarilain valmistelu?

Erilaisten uskomushoitojen käyttöä säätelevän lain valmistelu jumiutui pahasti lähtökuoppiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) lupasi jo viime kesänä asettaa työryhmän valmistelemaan lakia. Työryhmä on nyt luvattu asettaa kesäkuussa.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kuka tahansa kouluttamaton, itse oppinut tai kursseja käynyt ihminen voi ryhtyä antamaan erilaisia hoitoja toisille. Lakia ei rikota, kunhan puoskarihoitaja ei tee diagnooseja eikä yritä apinoida lääkäriä.

Uskomushoitojen antajat ovat etsiytyneet myös lääkäriasemille, joilta he ovat vuokranneet vastaanottotiloja. Lääkäriaseman kyltin alla erikoisimmatkin uskomushoidot saavat vakavasti otettavan hoidon leiman.

Lääkäriliitto ja Suomen Mielenterveysseura ovat vaatineet pikaista puoskarilain säätämistä. Myös psykologit, mielenterveyshoitajat ja Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy tuomitsevat uskomushoidot.

Erittäin tärkeänä pidetään sitä, että lailla rajattaisiin puoskarihoitojen ulkopuolelle ainakin sellaiset ihmisryhmät, joille hoidoilla voidaan aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Ruotsissa tilanne on ratkaistu niin, että laillistamatonta koulutusta saaneet ihmiset eivät saa hoitaa lapsia, raskaana olevia, syöpää tai vakavia tartuntatauteja sairastavia ihmisiä eivätkä epileptikkoja tai diabeetikkoja.

Kaikkia uskomushoitoja ei voida eikä ole tarpeenkaan kieltää lailla. Suurimmasta osasta erilaisista terapioista ei ole asiakkaille rahanmenoa suurempaa haittaa – jos ei hyötyäkään.

Vaikeudet alkavat silloin, kun uskomushoito aiheuttaa halvaantumisen, laukaisee psykoosin tai johtaa hoidettavissa olevan taudin pahenemiseen, kun potilas ei saa oikeaa lääkitystä.

Puoskarilain säätäminen ei ole helppoa, mutta sen valmistelu pitää aloittaa ripeästi.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi