Väestönkasvu verrattavissa päästöihin

Kymmenet virkamiehet suomalaisissa virastoissa sekä kasvava joukko tutkijoita energiateollisuudessa ja ympäristöteknologian yrityksissä pohtivat parhaillaan ilmastonmuutoksen mahdollisia etenemismalleja ja etsivät keinoja muutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

Ilmastonmuutoksen tutkimus onkin keskittynyt vauraisiin teollisuusmaihin. Köyhissä Afrikan maissa tämän ilmiön kimpussa saattaa työskennellä vain yksi virkamies.

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut tällä vuosikymmenellä nopeasti. Se joukko, joka väittää, ettei ihmiskunta ole millään tavalla muutosta aiheuttanut, harvenee kovaa vauhtia. Samaa vauhtia kasvaa niiden tutkijoiden määrä, joiden mielestä vain hyvin jyrkillä toimilla voidaan enää hidastaa ilmaston lämpenemistä niin paljon, että vältyttäisiin maailmanlaajuisilta katastrofeilta.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa, jossa yritetään eri laskentamallien avulla selvittää, mitä tapahtuu vuoteen 2050 mennessä ja miten tapahtumien kulkuun voitaisiin vaikuttaa.

Kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr) johtamassa selvitystyössä tavoitteet ovat korkealla. Suomen pitäisi vähentää kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Tavoitteen saavuttamiseksi pohditaan muun muassa tällaisia vaihtoehtoja: energiankulutus puolittuu; kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla raaka-aineilla; ydinvoiman käyttöä lisätään reippaasti; uudet rakennukset tuottavat itse oman energiansa; liikenteen tarve vähenee viidenneksen, ja kaikki autot kulkevat sähköllä.

Liikenteen ja lämmityksen aiheuttamien päästöjen vähentäminen yhdessä energiantuotannon uudistamisen kanssa ei kuitenkaan riitä kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi. Maailman miljardit ihmiset tarvitsevat myös ruokaa, ja sen tuottaminen lisää kasvihuonekaasuja merkittävästi.

Eläinperäiset – etenkin nautaeläimistä tehdyt – ruoat jättävät suuria hiilijalanjälkiä. Yhtenä vaihtoehtona pohditaankin sitä, pitäisikö elintarvikkeiden myyntipakkauksiin tai ravintoloiden ruokalistoihin painaa musta tassunjälki sellaisten tuotteiden kohdalle, jotka aiheuttavat suuren kasvihuonekaasujen päästön.

Elintarvikkeiden suuri hiilijalanjälki on ilmastolle yhtä suuri vaara kuin ruoan suuri rasva- tai suolapitoisuus on ihmisen terveydelle.

Tiukimman elintarvikepolitiikan kannattajat vaativat, että lihansyönti kiellettäisiin maapallolla kokonaan.

Laskelmat osoittavat, että vaikka ihmiskunta lopettaisi kaiken kasvihuonekaasuja tuottavan teollisuuden ja energiantuotannon ja lahtaisi kaikki naudat, ilmaston lämpeneminen ei lähivuosikymmeninä lakkaa. Pienelläkin lämpenemisellä on vakavat seuraukset.

Merenpinta nousee jäätiköiden sulamisen seurauksena. Veden alle hautautuu maata niin, että kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat evakkoon. Ellei ilmastosiirtolaisiin kyetä varautumaan, saattaa taistelu elintilasta aiheuttaa vakavia konflikteja, jopa sotia.

Väestönkasvu on saanut ilmastonmuutoksesta käydyssä keskustelussa aivan liian vähän huomiota. Väestönkasvun hillitseminen kehitysmaissa on ilmastonmuutoksen kannalta yhtä tärkeää kuin tehokkaiden suodattimien kehittäminen teollisuuslaitoksiin tai tuulivoiman käyttöönotto.

Kun ympäri maailmaa parhaillaan valmistaudutaan Kööpenhaminassa ensi joulukuussa pidettävään ilmastokokoukseen, neuvotteluissa pitäisi nostaa esiin myös väestönkasvun rajoittaminen.

Kehitysmailta ei voida vaatia yhtä tiukkoja sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi kuin rikkailta teollisuusmailta. Kehitysmaat voivat kuitenkin osallistua ilmastotalkoisiin sitoutumalla väestönkasvun hillintään. Se voisi olla myös ehto teollisuusmaiden tasoa lievemmille päästörajoituksille.

marjut.lindberg@hs.fi

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi