perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla

Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia

24.9.2008 0:00

Kauhajoen ammattioppilaitoksessa tapahtui tiistaina se pahin, mitä Jokelan ampumatragedian jälkeen pelättiin. Kymmenen nuoren ihmisen elämä päättyi, kun oppilastoveri ampui heidät kylmäverisesti käsiaseella. Surmaaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Kuolleiden lisäksi Kauhajoella loukkaantui kolme oppilasta.

Viime syksyyn asti Suomen koulujärjestelmästä liikkui maailmalla vain myönteisiä uutisia. Hyvät opettajat kouluttavat pohjoisessa maassa oppilaita niin tehokkaasti, että Suomen koululaiset kirivät parhaimpien joukkoon useiden aineiden hallinnassa.

Vajaassa vuodessa Suomen koululaitoksesta on levinnyt maailmalle hyvin toisenlainen kuva; Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen. Lähes 20 nuorta on vuoden aikana kuollut väkivaltaisesti koulussa.

Lukemattomissa kouluissa ja ennen kaikkea koululaisten ja opiskelijoiden kodeissa pohditaan nyt, miten tähän tilanteeseen on tultu. Onko koulussa keskitytty hyvien arvosanojen metsästämiseen yhteisöllisyyden kustannuksella? Onko nuorten kasvatuksessa unohtunut empatian vaaliminen, jolloin täysin tunteeton puoli ihmisissä pääsee helposti vallalle?

Toimivatko oppilaitokset vain tehokkuusmittareiden armoilla, ja tavoittelevatko ne tilastovoittoja ihmisyyden kustannuksella? Mitä kouluissa ja muissa oppilaitoksissa voitaisiin tehdä välittämisen hyväksi ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi?

Kauhajoen ja Jokelan ampumistapaukset ovat erillisiä tapahtumia, mutta ne muistuttavat toisiaan siinä, että kumpikin ampuja esittäytyi internet-sivuilla. Verkkoyhteydet olivat parhaassa tapauksessa yritys etsiä sekä lämmintä yhteisöä että hyväksytyksi tulemista, jota ilman he ehkä kokivat jääneensä reaalimaailmassa. Verkossa halukas pääsee monen yhteisön jäseneksi, mutta ne yhteisöt harvoin pitävät huolta jäsenistään.

Verkkoa ei pidä tästäkään tapahtumasta syyllistää, mutta voi hyvin kysyä, kuinka paljon verkko saattaa ruokkia ihmisluonteen varjoisaa puolta, kun se tarjoaa todellisen elämän rinnalle keinotekoisen virtuaalimaailman, jossa ihminen voi kokea olevansa muita ylempänä.

Jokelan ampujan verkkosivut tulivat viranomaisten tietoon vasta surmien jo tapahduttua. Kauhajoen ampujan verkkoon lähettämä video tuli viranomaisten tietoon jo viime viikolla, ja nuori mies kutsuttiin poliisin puhutteluun ampumisvälikohtausta edeltävänä päivänä.

Poliisi ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi takavarikoida laillista asetta normaalisti käyttäytyvältä nuorelta mieheltä, joka ampui luvallisella ampumaradalla. Varsinaiset asekuvat ilmaantuivat verkkoon vasta murhapäivän aamuna.

Kauhajoen tapaus osoittaa, että nuorten käyttämät sivustot voivat toimia myös herättäjinä. Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia.

Jokelan tragedian jälkeen keskusteltiin paljon Suomen aselaista, joka sallii lähes kenen tahansa hankkia itselleen käsiaseen. Kauhajoen ampujallakin oli tuore aseenkantolupa pienikaliiberiseen pistooliin. Sen kaliiberit riittivät kuitenkin päättämään monen nuoren ihmisen elämän ja levittämään suunnatonta kärsimystä ja tuhoa laajalti.

Nyt on tarkkaan harkittava, pitääkö lähes kenen tahansa saada pitää hallussaan edes pienikaliiberista käsiasetta. Samalla pitäisi uudelleen pohtia sitä, missä luvallisia tarkkuusammuntaan tarkoitettuja aseita saa säilyttää.

Ampumaseurat vetosivat Jokelan tragedian jälkeen siihen, että aseiden säilyttämisestä ampumaseurojen kaapeissa aiheutuisi suuri turvallisuusriski. Kaksi ampumisvälikohtausta kouluissa osoittavat, etteivät kotona säilytetyt aseet ole yhtään pienempi riski. On hyvä, että hallitus lupailee ripeitä toimia.

Vajaan vuoden sisällä tapahtuneet tragediat kouluissa osoittavat, että pahoinvointi nuorten keskuudessa johtaa yhä raaempiin tekoihin. On aika pysähtyä vakavasti miettimään, ovatko tapahtuneet julmuudet tehokkuusvaatimusten hinta. Ihmisen arjen ahdistus ei saa toistuvasti purkautua järjettömiin väkivallantekoihin tässä valitettavan väkivaltaisessa maassa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.