27.5.2010 3:00
Lähimpien parin viikon kuluessa kolme suurta puoluetta tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat ainakin ensi kevään eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Vaikutukset voivat ulottua pidemmällekin, kenties viiden vuoden päähän eli seuraavaan vaalikauteen asti. Tämä riippuu siitä, mitä puolueet päättävät ja keitä valitsevat johtotehtäviin.
Sosiaalidemokraatit aloittavat 42. puoluekokouksensa tänään Joensuussa. Kokous alkaa puheenjohtaja Jutta Urpilaisen poliittisella tilannekatsauksella. Perjantaina Urpilainen valitaan jatkamaan puheenjohtajana.
Myös puoluesihteerin valinnasta on kadonnut iso osa mielenkiintoa, koska niin moni uskoo, että Urpilaisen ehdolle maanittelema Mikael Jungner valitaan tehtävään. Ay-liikkeelle mieluisampi ehdokas olisi SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen.
Jos Jungneria – siis Urpilaisen suosikkia – ei valita, puolueessa on todellinen johtajakriisi. Jo nyt kysellään tavan takaa, kuka puoluetta oikein johtaa, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma on äänessä joka paikassa.
Puoluesihteeriehdokkaat ovat kuluneen viikon aikana esitelleet linjauksiaan puolueen päälehdessä Uutispäivä Demarissa. Kun Jungner kirjoitti, että "tällä liikkeellä on edelleen turmeltumaton brändi", Paananen totesi, että "demarius ei ole vain mediassa edistettävä brändi". Eiköhän siinä tiivisty kahden pääehdokkaan välinen ero.
Jungner uskoo, että puoluekentän jakaminen vasemmistoon ja oikeistoon käy vanhanaikaiseksi. Tilalle tulevat jaot edistysmielisiin ja konservatiivisiin sekä yksilölliseen ja yhteisölliseen. Sdp löytyy tulevaisuudessa hänen mukaansa yhteisöllisestä edistysmielisyydestä.
Siihen mennee vielä jonkin aikaa. Sdp:llä on ongelma, joka on pitkään vaivannut myös keskustaa: vaikka puolueen johtajat haluaisivat olla edistysmielisiä, kannattajien syvät rivit ovat arvomaailmaltaan äärikonservatiiveja. Siksi äänestäjät pakenevat sekä Sdp:n että keskustan luota perussuomalaisten tukijoiksi.
Jungnerilla on vielä aika paljon opeteltavaa siinä, miten puhutella rasvanahkaista duunaria. Uutispäivä Demarissa hän määritteli, minkä sortin sosiaalidemokraatti hän on, tai on ainakin joskus ollut: frommilais-rawlsilainen sosialisti.
Hyvä, että sekin tuli nyt kaikille selväksi. Rividemari on lukenut vähemmän kirjoja ja puskenut enemmän oikeita töitä.
Lauantaina kokous päättyy Urpilaisen linjapuheeseen. Siitä voi pitkälti päätellä, missä asennossa Sdp lähtee vaaleihin. Viime aikoina puolueen politiikka on ollut riitaa haastavaa, mutta se kuuluu vaalien alla asiaan.
Vielä tärkeämpää on, millä asenteella puoluekokousväki palaa kotiseuduilleen.
Kaksi vuotta sitten demareilta puuttui tekemisen meininki, joka on tänä vuonna taas alkanut löytyä. Meiningin pitäisi jatkua aina vaaleihin asti, jos Sdp mielii nousta takaisin hallitukseen.
Tekemisen meininkiä on puuttunut myös päähallituspuolueelta keskustalta, jonka kannatus on kevään aikana ollut tukevassa luisussa. Ne keskustalaiset, jotka ymmärtävät sentään hävetä, ovat poteneet kollektiivista häpeää vaalirahasekoiluista.
Kahden viikon kuluttua keskusta kokoontuu vaihtamaan puoluejohtoa. Kokous on monta kertaa mielenkiintoisempi kuin sosiaalidemokraattien, sillä keskusta valitsee samalla uuden pääministerin, joka istuu ensi kevääseen asti. Keskustan puoluekokousväki pääsee siis edustamaan kansaa pienoiskoossa.
HS-gallupin mukaan Mari Kiviniemi valittaisiin puheenjohtajaksi ja Timo Laaninen puoluesihteeriksi. Se ei vielä takaa hallituspaikkaa, sillä kumpikaan ei ole varsinainen kansanvillitsijä.
Jos Kiviniemi valitaan, kolmen suuren puolueen kesken alkaa armoton kamppailu liikkuvista, puoluekantaansa herkästi vaihtavista äänestäjistä. Mauri Pekkarinen olisi parempi valinta sekä Sdp:n että kokoomuksen kannalta.
Keskustan kanssa samana viikonloppuna puoluekokoustaan pitää kokoomus. Puolueella menee niin hyvin, että henkilönvaihdoksiin ei ole tarvetta. Tärkeintä on nyt välttää tekemästä mitään, niin ei tule tehtyä myöskään virheitä, jotka veisivät johtopaikan mielipidemittauksissa.
Kokouksessa kyllä hyväksytään muun muassa neljä kannanottoa. Todennäköisesti kokoomuslaisten mielenkiinto kohdistuu enemmän keskustan kuin oman puolueen kokoukseen.
Ai niin, samana superviikonloppuna on vielä kolmannen hallituspuolueen, Rkp:n, puoluekokous. Siitä ei sen enempää.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi