Valmistin valmisruokaa

Tieteellinen koe alkaa tiistai-iltana marketin valmisruokaosastolla. Ostan lohikeiton. Menen kotiin ja syön.

Seuraavana iltana olen taas marketissa. Nyt ostan makaronilaatikon. Menen kotiin ja syön.

Torstaina nappaan pakastehyllystä pinaattikeiton. Menen kotiin ja syön.

Kirjoitan tutkimukseni väliraportin.

Saarioisten kirjolohikeitto, 1,59 euroa. Yllättävän hyvää. Liian pieni annos.

Atrian makaronilaatikko, 1,65 euroa. Haisi liikaa valmisruoalta, mutta maku ok.

Pirkka-pinaattikeitto, 1,05 euroa. Hyvää.

Syömisestä on tullut monimutkaista. Yksi välttää hiilihydraatteja, toinen lisäaineita. Kolmas luottaa superfoodiin, neljäs raakaruokaan. Rasvat ovat meille vuorotellen hyväksi ja pahaksi. Ja pitäähän ruoan olla myös eettisesti ja ekologisesti kelvollista.

Naistenlehdistä saa kuvan, että ruoanlaitto muuttuu yhä huolellisemmaksi. Slow food -aatteen kannattaja etsii parhaat raaka-aineet toreilta ja halleista (ellei kasvata niitä itse). Sitten hän pilkkoo, marinoi, hauduttaa, keittää liemen.

Oikeasti syömme yhä enemmän valmisruokaa. On jopa valmisruokia, joita emme enää pidä valmisruokina. Kun puhumme maksalaatikosta, ajattelemme kaupan maksalaatikkoa. Kukaan ei tee sitä itse.

Ensimmäinen suomalainen valmisruoka oli nimenomaan maksalaatikko. Saarioinen toi sen myyntiin vuonna 1957. Se on yhä Saarioisten, Suomen suurimman valmisruokien valmistajan, myydyin ruoka.

Saarioisten seuraavaksi suosituimpia ovat jauhelihapizza, liha-makaronilaatikko, liha-perunasoselaatikko ja laktoositon maksalaatikko. Alan kakkosen, Atrian, viiden kärki on pinaattiohukaiset, jauhelihapizza, maksalaatikko, lihapyörykät ja punajuurisalaatti.

Valmisruoat ovat helpottaneet elämäämme, mutta ihan ilmaista se ei ole ollut. Maksuväline on omatunto.

Asiaa tutki pari vuotta sitten Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kolme neljäsosaa tutkimukseen vastanneista sanoi olevansa tyytyväisempiä itseensä laittaessaan ruoan itse.

Melkein puolet oli täysin samaa mieltä jopa tästä: "Tunnen laiminlyöväni omaa ja perheeni terveyttä valmisruokia syödessäni tai tarjotessani."

Mitä sanoo Suomen Akatemian terveyden tutkimusyksikön johtaja Mikael Fogelholm?

"Terveyden kannalta valmisruoissa ei ole mitään huolta. Ikävää on se, että ne mahdollistavat kulttuurin, jossa ei kokoonnuta yhteen syömään. Olisi kiva, jos söisimme luonnollisista aineksista tehtyjä ruokia yhdessä, mutta emme elä sellaisessa maailmassa."

Viime kevään vaalitulosta tulkittiin niin, että Suomi oli jakautumassa kahtia. MTT:n tutkimus löysi samanlaisen kahtiajaon ruokailutottumuksista. Siinä ääripäitä eivät olleet perussuomalaiset ja vihreät vaan niin sanotut arvorealistit ja universalistit.

Universalisti arvostaa luonnonmukaista kasvisruokavaliota. Hän kantaa huolta ympäristöstä ja haluaa tietää, mitä ruoassa on. Hän ei aina suosi lähiruokaa mutta tykkää varmasti eksoottisesta etnisestä.

Arvorealistille syöminen on tankkausta. Hän ei perusta ruoanlaitosta ja syö valmisruokia. Mitä vain, kunhan ei ole kallista.

MTT:n tutkijan Terri Kupiaisen mukaan sekä arvorealistien että universalistien määrä kasvaa: toisin sanoen Suomi polarisoituu.

Ne, jotka syövät eniten valmisruokaa, tuntevat siitä vähiten syyllisyyttä. Ja miksi ylipäänsä pitäisi tuntea? Mikael Fogelholm sanoo, että kiireisten lapsiperheiden ruokavalio pysyy valmisruokien ansiosta monipuolisena.

Ympäristönkin kannalta valmisruoka saattaa olla hyvä valinta. Esimerkiksi kaupan makaronilaatikko on ekologisempaa kuin kotitekoinen, koska siinä on vähemmän lihaa.

Tieteellinen koe jatkuu.

Menen markettiin mutten valmisruoka-osastolle vaan ensin vihannes- ja juureshyllyille ja sitten kalatiskille. Ostan samat ainekset, joista valmislohikeitto oli valmistettu. Menen kotiin, teen ruoan ja syön. Vaikka itse sanonkin: herkullista.

Seuraavana iltana menen taas markettiin. Ostan makaronilaatikon ainekset. Menen kotiin ja kokkaan. Jälleen onnistuminen.

Viimeisenä iltana vuorossa on pinaattikeitto. Sekin on hyvää, vaikka poltan keiton pohjaan.

Kirjoitan loppuraportin.

Itse tehty lohikeittoannos maksoi 2,59 euroa, siis euron enemmän kuin valmisruoka.

Pinaattikeiton hinnaksi tuli 2 euroa, lisähinta jälleen euron.

Makaronilaatikossa (1,95 euroa) omatekoisuus maksoi vähiten, 40 senttiä.

Työlleni (keskimäärin puolitoista tuntia) en laskenut hintaa.

Kotikokki-tiedemies päättelee: teen lopun suomalaisten polarisaatiosta ja olen vastedes hyvällä omallatunnolla joko universalisti tai arvorealisti, joustavasti tilanteen mukaan.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi