Julkaistu: 25.7.2010 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Kansainvälisen tuomioistuimen päätös Kosovon itsenäisyydestä ei ole niin yksinkertainen kuin ensi kuulemalta vaikuttaa. Vaikka päätös olikin selvä voitto Kosovolle ja sen tukijoille, siinä ei toisaalta oteta kantaa alueen asemaan.
Haagissa sijaitseva tuomioistuin julkaisi torstaina neuvoa-antavan päätöksen, jonka mukaan Kosovon yksipuolinen itsenäistymisjulistus Serbiasta vuonna 2008 ei rikkonut kansainvälistä oikeutta. Tuomioistuimen muotoilu oli kuitenkin tehty kieli keskellä suuta. Se jätti ottamatta tarkasti kantaa siihen, onko Kosovo itsenäinen ja pitäisikö muiden valtioiden tunnustaa se.
Alueen asema on siis edelleen periaatteessa sama kuin ennen päätöksen julistusta. Sen itsenäisyyden uskottavuus on täysin riippuvainen muilta valtioilta saatavista tunnustuksista.
Päätös kannustanee ainakin joitakin maita hyväksymään Kosovon. Tähän mennessä 69 maata, kuten Yhdysvallat ja suurin osa EU-maista, on antanut tunnustuksensa. Vielä on matkaa niiden sadan tunnustuksen keräämiseen, jotka vaaditaan täydellisen aseman saavuttamiseen itsenäisenä valtiona. Vastustajien leiriin ovat asettuneet esimerkiksi Venäjä, Kiina, Espanja ja Bosnia, joilla kaikilla on omia ongelmia separatististen kansanosien kanssa.
Vaikka Venäjä vastustaa Kosovon itsenäisyyttä, tuomioistuimen päätös on sille myös voitto toisella rintamalla. Se voi nyt painostaa kansainvälistä yhteisöä Georgian kapinamaakuntien Abhasian ja Etelä-Ossetian asemasta.
Venäjä tunnusti maakuntien yksipuolisesti julistaman itsenäisyyden vuonna 2008 Georgian sodan päätyttyä. Muu maailma pitää Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa yhä Georgian osina. Tuomioistuimen päätöksen ansiosta Venäjä voi nyt sanoa, että sillä oli yhtäläinen oikeus tunnustaa nämä maakunnat kuin Yhdysvalloilla ja EU-mailla oli oikeus tunnustaa Kosovo.
Uhkakuvien maalailijat ovat varoittaneet, että myönteinen Kosovo-päätös ruokkii vähemmistöjen irtautumispyrkimyksiä ympäri maailmaa. Siinä voi olla perää, koska kylmän sodan geostrategisen pakkopaidan löystyttyä separatistisilla ryhmittymillä on ollut enemmän tilaa kehittyä ja kukoistaa.
Rajat ja suvereenius ovat valtioille herkkiä asioita. Tiibetiläisten, Taiwanin ja Xinjiangin uiguurien kanssa painiva Kiina oli Kosovo-tapauksesta niin huolissaan, että se teki tuomioistuimelle jutun käsittelyn aikana ensimmäisen suullisen vetoomuksensa sitten 1960-luvun.
On varmaa, että Kosovon itsenäistymisprosessia ei pysty perumaan, vaikka Serbia onkin kieltäytynyt tunnustamasta Kosovoa.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen arvioi (HS 23.7.), että Kosovo täyttää jo neljä viidestä itsenäisen valtion tunnusmerkistä: sillä on oma alue, pysyvä väestö ja hallitus, joka nauttii valtaväestön luottamusta ja toteuttaa kansan itsemääräämisoikeutta. Puuttumaan jää ainoastaan kyky tasavertaisiin suhteisiin muiden valtioiden kanssa.
Serbia pyrkii varmasti vaikuttamaan kiivaasti niihin maihin, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Se aikoo myös viedä asian syksyllä YK:n yleiskokouksen käsiteltäväksi.
Serbian hallituksen oli pakko reagoida päätökseen tiukan tuomitsevasti, koska aihe synnyttää maassa myös sisäistä poliittista kuohuntaa ja tappio antoi äärinationalisteille kepin hallituksen kurittamiseen. Oman edun kannalta Serbian olisi kuitenkin syytä nöyrtyä mahdollisimman nopeasti tosiasioiden edessä, koska nahistelun jatkaminen voi tehdä maan EU-tiestä entistä kuoppaisemman.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi