Venäjänkielisistä syytä pitää huolta

Venäjänkielisen väestön osuus on kasvanut Suomessa nopeasti. Kun vuonna 1990 venäjänkielisiä oli vajaat 4 000, vuoden 2007 lopussa heitä oli yli 45 000. Venäjä on Suomessa jo kolmanneksi suurin äidinkieli; ruotsinkielisiä on vajaat 300 000. Venäjänkieliset asukkaat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, jossa heitä asuu noin 18 000, Tampereelle, Turkuun ja itärajan kaupunkeihin.

Vaikka venäjänkielisistä on kasvanut Suomeen merkittävä kielivähemmistö, he elävät yhä kuin varjossa. He eivät juurikaan saa palvelua omalla äidinkielellään ja joutuvat usein leimaamisen ja panettelun kohteeksi.

Venäjänkielinen vähemmistö on Suomelle suuri rikkaus. He ovat monessa mielessä juuri niitä ihmisiä, joita tänne toivotaan: hyvin koulutettuja, asioistaan ja perheestään huolehtivia ja kulttuuritaustaltaan läheisiä. Juuri heidän luulisi olevan verraten helppoa kotoutua Suomeen.

Isäntämaan on kuitenkin tärkeä ymmärtää oma vastuunsa. Onnistuneen kotoutumisen yksi edellytys on se, että Suomeen saapuva ihminen oppii nopeasti suomen tai ruotsin kielen. Mutta on myös tärkeätä oivaltaa äidinkielen merkitys. Siksi tulisi perustaa ja tukea kaksikielisiä päiväkoteja, tarjota enemmän koulutusta venäjän kielellä ja perustaa venäjänkielisille vanhuksille päiväkeskuksia, kuten vähemmistövaltuutetulle tehty tuore selvitys suosittaa.

Olennainen osa Suomeen kotoutumista on myös se, että täällä asuvilla venäjänkielisillä on mahdollisuus seurata, mitä Suomessa tapahtuu. Siksi on vahinko, että suomenvenäläinen lehti on joutunut supistamaan ilmestymiskertojaan.

Venäjänkielisten palvelu on juuri sitä julkista palvelua, johon Yleisradion tulisi nykyistä enemmän panostaa. Nyt Yle lähettää radiossa venäjänkielisiä uutisia neljä kertaa vuorokaudessa. Niiden lisäksi se lähettää teemaohjelmia ja suomen kielen opetusohjelmia. Lapsille ohjelmia ei ole, eikä televisiossa ole venäjänkielistä tarjontaa lainkaan.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi